Synopsis: A retelling of “Kekahi Mau Olelo Noeau a na Kupuna,” an article published by the newspaper Ka Nupepa Kuokoa on Sept. 28, 1922. The article has been restructured to fit specific sentence patterns and written with modern orthography. The story is presented with the intention of introducing specific Hawaiian terms related to the game of billiards, and highlighting the witty and clever use of language outside of an academic setting.
Aloha æoe e ka mea heluhelu, me æoe ka æanoæai. Kü maila ka leæaleæa i æelele maikaæi no ka æölelo Hawaiæi, no laila ke hoæolana aæe nei iä käkou ma ka hoæopuka hou æana i këia moæolelo i kü i ka noæeau o ka æölelo, i kü hoæi i ka leæaleæa. He moæolelo pahupahu pilioki këia ma waena o Kamaæiopili, ka mea näna i æölelo, “I ke alo ihola nö ka æulu, a hala,” a me John Kamakini Kapena, ke kiaæäina o Maui mokupuni i ka wä iä Kaläkaua.
Manaæo ihola æo Kamaæiopili, “æAno æë nö këia kiaæäina, häæawi aku nei i ka hana i këlä poæe o mäkou a pau, kiæi mai iaæu i hoa pahupahu nona, me kona æike iho nö hoæi me ke dälä e æae mai ai ka mea näna ke päkaukau.” æO Kamaæiopili kona hoa leæaleæa o ke päkaukau pahupahu, iä ia nö kona æiæini nui. æAæole ke kiaæäina e pakele i ka hoæokäæau æia o nä æölelo noæeau a Kamaæiopili. I ka hala æana o kahi æulu iä Kamakini, lilo ka pahu æana iä Kamaæiopili. Me kona mäkaukau i ka pahupahu, ua æäkoakoa hoæi nä æulu i ke kihi.
æOiai æo Kamaæiopili e pahu ana i ka æulu, ua hoæokapakahi aæela æo ia i ka läæau, a pahu akula a kü ma ka æaoæao o ka æulu me ka manaæo e puka aæe këlä æölelo äna e æiæini nei e hoæopuka i mua o ke kiaæäina. æO ke kaha akula nö ia i ke kükini me ka hala æana o ka æulu. I ia manawa i hoæopuka ai æo ia i këia æölelo me ka hoæöho leo nui æana aæe: “Kähähä! I ke alo ihola nö ka æulu, a æo ka hala ihola nö kä hoæi ia.” Manaæo ihola æo Kamakini, e kaæa ana ke eo iä Kamaæiopili a i nänä aæe ka hana, eia kä ua hala. I häkälia nö a lilo këia æölelo i mea kamaæilio æia a i æölelo hoæopäæani na ka lehulehu. He mea æano nui koæikoæi i loko o ia mau hopuna æölelo, akä æaæohe wahi mea a maopopo iki o ka manaæo nui i hoæonalonalo æia ma loko.
æOiai æo Kamakini i holo mai ai i Oæahu, a hui me ka Möæï Kaläkaua, i waena o ke anaina aliæi, e noho ana æo Moehonua kekahi. I ka wä o nä æölelo e kamaæilio æia ana, a loaæa paha kahi i pili ai ka æölelo a Kamaæiopili, hoæopuka aæela æo Kamakini i këia æölelo: “æO kënä æulu äu e Kamaæiopili, i ke alo nö ia a hala.” “Pëlä ka æölelo a ua wahi keiki kolohe lä?” wahi a ka Möæï. “æAe,” wahi a Kamakini, “ke pahupahu iho mäua, inä e hala käna pahu æana, æo kona wä nö ia e æölelo mai ai: “I ke alo ihola nö ka æulu, a æo ka hala ihola nö kä hoæi ia.” “Hoæokolohe nö kä hoæi nä æölelo a këlä wahi keiki,” wahi a ka Möæï. Huli aæela ka Möæï a ui akula iä Moehonua: “He aha ka manaæo nui i loko o këia mau æölelo a Kamaæiopili?” Nïnau maila æo Moehonua i ke kiaæäina, me ka pane æole aku i ka nïnau a ka Möæï: “He aha kä Kamaæiopili wahi hana e noho mai nei æo Lahaina?” “æAæole wahi hana,” wahi a ke kiaæäina. æAæohe nö a he wä, pane akula æo Moehonua, “æAe, he æölelo nui kënä, he koæikoæi ka manaæo. æAæole kënä æölelo no ka mea æë aæe, akä nou nö, häæawi akula æoe i ka æoihana i ka poæe æokoæa, loaæa kä läkou lä, a æo Kamaæiopili hoæi, kö hoa leæaleæa i mua ihola nö o kö alo. A æo ka nele ihola nö ia i kahi æoihana.”
He kähähä wale mai koe o ke kiaæäina. “Auë nö kä hoæi ë ka nui o kuæu naæaupö! Eia kä, noæu iho nö nëia mau æölelo æana e pähenehene æia mai nei. Kä! Pololei, pololei æo Kamaæiopili. æImi æia nö hoæi ka noæeau o ka æölelo a i loko kä hoæi ia o ka æulu pahupahu kahi e waiho ai ke kaona o ka manaæo. Nui ka æike!” Ma hope aku, hoæokohu akula ua kiaæäina nei iä Kamaæiopili, æo ia ka lunakänäwai o Molokaæi.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
