Synopsis: Hawaiian governance matters at the University of Hawaii. The Aha Kuhina, the Kualii Council, and Pukoa all have to do a better job for our people.
Aloha mai nö käkou e nä makamaka heluhelu. Eia ke häpai hou æia nei kahi hihia o kauwahi pule aku nei, e pili ana i ka ‘apakau ‘ana o nä luna o ke kulanui i kahi æölelo kaulana o ko käkou moæolelo Hawaiæi, æo ia hoæi æo Aloha æÄina, a me ke kapa æana i nähi hana e lawelawe æia ana i laila, he mau hana Aloha æÄina. Pehea lä e pono ai ka poæe Hawaiæi i ia æano hana kohu æole? Aia iä wai ke kuleana?
æAæole wahi holomua o käkou ke hihia ka manaæo i ka haka wale aku i ia pula kaumaka. æAæohe wahi ola i laila. E huli aku naæe ko käkou nänä æana i nä mea e holomua ai ka hoæonaæauao æia æana o nä hoa kanaka o käkou. æO ia ihola nö ka mea aæu e kia aku nei i ko käkou noæonoæo i kekahi ala hou, i æole e hühewa a pahuæa ka pahuhopu nui. æO ia hoæi, æo ko käkou pahuhopu, æo ia ka hoæolele i ko käkou leo a lohe mai ai nä luna o ke kulanui. Eia mai nä manaæo ua helu æia ma lalo nei. æO ka æAha Kuhina, ka æahahui æo Küaliæi, a me ka æahahui æo Pükoæa nö hoæi. æO nä wahi æekolu nö ia a käkou e häpai ai i ko käkou mau manaæo i mua o nä luna hoæokele o ke kulanui. No wai hoæi ia leo?
æO ka æAha Kuhina, æo ia ka huina æelele o nä keæena æehä o Hawaiæinuiäkea. Ma laila e häpai æia ai nä nïnau a pau i pili i ka holopono æana o ua mau keæena lä. æO Küaliæi, he æahahui ia no nä æelele Hawaiæi o ke kulanui ma Mänoa. A æo Pükoæa, æo ia ka huina o nä æelele o ke kulanui holoæokoæa. No nä lälä o ua mau æaha lä a i æekolu, no läkou hoæi ia leo. Pëlä e kaæa ai ka manaæo o käkou Hawaiæi a paæë i ka pepeiao o nä luna kulanui.
Eia ka mea æäpiki. No nä makahiki he nui, aia nö ua mau hui lä æekolu ma lalo o ka mana o kauwahi känaka he helu wale æia nö. A he aha lä ka pono i loaæa mai iä käkou? Ua piæi anei ka päkeneka o nä polopeka Hawaiæi? æAæole lä! Ua kaupalena æia nö i ka 5%; i loko nö o ka piæi æana aæe o ka päkeneka o nä Hawaiæi i ke kaiäulu ma luna o ka 20%. Ua piæi anei ka päkeneka o nä luna hoæokele? æAæole hoæi! æO ia kaupalena æia nö ma kahi o ka 1%. Eia hou, i loko o nä makahiki he 120 o ke kulanui, æaæohe hoæokahi pelekikena Hawaiæi! Kainö he mana ko ua mau hui lä, eia kä, aia ka æike i ia mana a æeleu nä lälä. He æole wale naæe kai æike æia!
Eia nö ke küpale nei ka poæe luna o ia mau hui i ka maikaæi o kä läkou hana. Kohu mea lä, ua lawa nä külana hana i loaæa mai iä käkou Hawaiæi. æAæole pëlä! Eia ke hoæomanawanui nei käkou i ka noho nele. æO ka poæe luna o ia mau hui, ua küæonoæono ka nohona. Ua lako i ke kälä. Ua lako hoæi i ka mana hoæokele. æEä, e ka makamaka, inä nö i holomua ko käkou külana i ke kulanui, a paæa iä käkou nä külana mana e mälama ai i ko käkou pono, inä nö ua lilo këia æatikala he æölelo æöhumuhumu wale nö. æAæole kä naæe pëlä!
Eia mai koæu manaæo i æike æoukou, e nä makamaka, a i æike laulä æia hoæi e ke kaiäulu Hawaiæi. Inä æaæohe wahi holomua o ko käkou külana ma lalo o nä luna Hawaiæi e kü nei a e noho küæonoæono nei i ka uku nui, e aho ka pahu æana iä läkou mai ia külana aku, e like me ka hoæohü æana i kahi kekake e noho nuha nei i ke alanui o ka holomua, a e hai mai nö hoæi i kekahi poæe æeleu.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
