Synopsis: Learning language out of context can yield an ability to create decontextualized sentences, but is worthless for actual communication.
Aloha mai nö käkou e nä hoa puni i ka leo o ka luna kükälä i höæike æia akula ma ke kolamu o këlä pule aku nei. Ua alahula ke kahua kükälä i nä känaka i laila, a ua maæa hoæi läkou i ka leo puka alapine a kuawili hoæi o ka luna kükälä. æO ka nui o ia maæa, he hala nö paha ka nui o nä hua i ka lohe æole æia. He kuhihewa nö paha këia manaæo oæu, koe aku ia. æO ka mea maopopo, ua maæa nö läkou i ke æano o ka hana. æO nei wahi malihini naæe, ua hoihoi i nä hua æölelo a pau. I loko naæe o ka hoæolohe pono æana, ua hala ka nui o nä hua i ka puehu æia e ka makani. A no ia mea, i ka hoæi æana i ka hale o koæu hoa kipa, o ia luna kükälä hoæi, noi akula au iä ia e hoæopuka hou mai i käna mau hua i hoæopuka ai ma ke kükälä.
E like hoæi me ka mea maæa mau i ka hoakipa, æo ia hoæi ka mälama pono æana i kona malihini, hoæäæo hou maila æo ia e hoæopuka i käna mau hua höæeuæeu i ka poæe koho pipi. æAæole i hiki! He æüæü wale nö kahi leo i ka hoæäæo. Ua püæiwa ihola hoæi kahi keiki nïele. Pehea lä i hiki æole ai i kuæu hoa ke hoæopuka hou mai i nä hua äna i hoæopuka pinepine ai he mau kaukani manawa? Wehewehe maila æo ia ala, he æano æë kona hoæopuka æana i kona leo kükälä ma ka hale, i mua o ke kanaka hoæokahi, me ka hoæomaopopo æana hoæi he hana hoæomeamea wale nö ia. A no laila, æaæohe wahi æume æia mai o kona mau hua æölelo kükälä o ia lä.
Ma kona wehewehe æana mai i ke æano o ka pilikia, ua mäæamaæama maila koæu kumu e pilikia ai ma ka hoæopuka æana i ka æölelo Hawaiæi i kekahi manawa. æO ia hoæi, inä e kamaæilio ana me kekahi hoa i paæa æole ka æölelo Hawaiæi iä ia, a makemake ua hoa nei e lohe i ke æano o kaæu æölelo, e noi mai paha këlä iaæu e hoæopuka wale aku i kauwahi hua. æEä, e ke hoa heluhelu, he hana nui kä paha ia, no ka mea, he hoæopuka wale aku nö ia e hoæopuka ai. æAno æë ia hana a he mea ia e æüæü ai ka leo, no ka mea, æaæole ia he manaæo maoli aæu e häpai ai, a æaæole hiki ke haku æia kekahi manaæo waiwai mai loko mai o ka æole. Ua æano like paha me ka haku æana i kekahi mele hou, æo ia hoæi nä hua æölelo a me nä hua mele, ma ia wä æänö i noi æia ai. He kïpalalë ka loaæa!
æO ka haæawina e paæa ai ma æaneæi, æo ia hoæi, he mea maoli ka æölelo, a aia wale nö a he kumu maoli kona e hoæopuka æia ai, a laila, e puka aku nö me ka möakäka. æO ka hoæopuka e hoæopuka wale ai, a æo ka hoæopuka pinepine paha i kekahi mau æölelo i nele i ka pöæaiapili æole, æaæole ia he mea e paæa pono ai ka æölelo i ke kanaka. Aia ka pono æo ka hoæopuka æana i ka æölelo i küpono i kekahi pöæaiapili maoli, æo ia ihola kona ala e paæa ai. Inä naæe e hoæomaæamaæa æia kekahi æölelo me ka nänä æole i ka pöæaiapili e puka mai ai, e maæa ana nö paha ia kaæina hua æölelo, akä, æaæohe ona launa i ke kamaæilio æana. E hiki nö paha ke hoæopuka aku i kekahi mau laæana no kahi hoa hoihoi i ka “lohe” wale æana i ka leo, a i hoihoi æole naæe i ka manaæo o ia æölelo. He aha lä ka waiwai o ia hana? He hele nö a maæa i ka mea waiwai æole, a æo ka hopena hoæi, ua ahu mai nö ka æalaæala!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.