Synopsis: Pïkoæokoæo is a Native Hawaiian initiative designed to transform UH-Mänoa into a Hawaiian Place of Learning. Can UH-Mänoa promote a Hawaiian sense of place without excluding students who do not share these values?
æAuhea æoukou e nä hoa makamaka e nänä mau nei i ka näkulukulu æölinolino o Kauakükalahale! He mau hopena pule aku nei, ua mälama æia i ke Kulanui o Hawaiæi ma Mänoa kekahi æaha kükä, æo Pïkoæokoæo ka inoa. He æano “kaæakälai” Hawaiæi ia na ka poæe Hawaiæi o ke Kulanui, a ua käkoæo æia e nä luna, a ma muli o ka lawa o ke kälä aupuni, ua hoæokumu æia æo Pïkoæokoæo. He papahana ia e hiki ai i ka poæe Hawaiæi a me nä kamaæäina o ua kula nei ke kükäkükä kekahi i kekahi me ka mahalo hoæi i ka lilo æana o ke kula he “Hawaiian Place of Learning (HPL).” ‘O këia ka makahiki mua i mälama æia ai këia æaha, a æo kekahi hapa wale nö ia o ia papahana. ‘O ka lua o ka hapa, ‘o ia kekahi puke e paæi æia ana no ka höæike i ke æano o ke Kulanui o Hawaæi ma Mänoa, he HPL.
He mea e pä ai ka naæau ka lilo æana o ke Kulanui i HPL. ‘O ka nïnau naæe: He aha ia mea he HPL? A he aha ka waiwai o ia mea he HPL? Wahi a Punihei Lipe, kekahi manawahine e alakaæi nei i këia kaæakälai Hawaiæi, æo ka HPL, he kulanui aloha æäina ia, a inä aia ke aloha æäina i ka mole o ke Kulanui, e mähuahua mai ana ka pono ma hope. Noæu iho, æo ka HPL kahi a nä haumäna like æole e hänai ai i ko läkou mau ake noiæi ma o ka æölelo a me ka moæomeheu Hawaiæi, i mea hoæi e ola ai ka pae æäina a mälama pono æia ai hoæi nä hanauna e hiki mai ana.
æO ka mea æäpiki o ka lilo æana o ke Kulanui i HPL, he ihona päheæeheæe ia ke hele aku, ma muli o ka nui o nä malihini e kula æia nei ma laila. æO ka minamina, he hapaiki wale nö ka poæe Hawaiæi ma këia æäina nei. æAæole hiki ke koikoi æia nä haumäna a pau e aæo mai i ka moæomeheu Hawaiæi, a æaæole nö paha pili ia moæomeheu i ka hapanui o nä haumäna, a me nä kumu paha. E lana ana naæe ka manaæo, na ka HPL e æumeæume mai iä läkou a pili paæa i ke kuanaæike Hawaiæi. A pëia mai, æo ke ola hou nö kä ia o ka æike Hawaiæi.
Pëlä pü me ka hoæolaha æia æana o ka æölelo Hawaiæi ma ka paeæäina. Ma ka æaha kükä æo Pïkoæokoæo, ua haæi æölelo kekahi mau alakaæi o ke kaiäulu Hawaiæi, a æo Kauanoe Kamanä kekahi. He æölelo Hawaiæi wale nö käna, no ka mea, i kona manaæo, æaæole e ola hou mai ka æölelo Hawaiæi inä æaæole käkou e æölelo Hawaiæi ma waho o ka lumi papa. Ma Ka Hakaæula o Keæelikölani i ke Kulanui o Hawaiæi ma Hilo, æo ka æölelo Hawaiæi ke puka mai ma nä haæi æölelo. Inä nö he mau känaka i maopopo æole iä läkou ka æölelo Hawaiæi, na ka poæe æölelo Hawaiæi nö ia e unuhi mai i ka æölelo a ka mea haæi æölelo.
No nä Hawaiæi a me nä malihini i kamaæäina æole i ke kuanaæike Hawaiæi, æo këia “hoæo-Hawaiæi” æana anei he ala küpono no käkou e hele ai i mea hoæi e laha ai ka æölelo Hawaiæi a me kona moæomeheu? E akahele käkou i këia hoæöla æana i ka æike Hawaiæi o pale æia auaneæi ka hapanui o ka lähui æaæole e haæaheo i ko käkou æano iho. E noæonoæo pono æia hoæi ke ala e hiki aku ai i ka lökahi. He holomua ka hopena.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.