Synopsis: In remembrance of an awesome husband, father, mentor, coach, friend and leader, Sulu Mau Tafaoimalo.
———
Aloha e nä makamaka heluhelu o Kauakükalahale. Me ka naæau i piha me ke aloha e käkau nei ko æoukou mau mea käkau i nei kolamu no kahi Kukunaokalä æölinolino e pä ikaika Mau ana ma këia ao nei a hiki i ka wä i hanu hope loa ai æo ia i ke ea ma ka honua nei a hele akula i këlä æaoæao kahi e pä mai ana kekahi mau Kukunaokalä. A he mea maopopo wale, e Mau ana ka mälamalama o nei Kukunaokalä a mau loa aku. He kanaka këia i aloha nui æia. I ka Pöæalua nei, æakahi nö a lohe ko æoukou mau mea käkau no kona hoæi æana i ke ao o ka Makualani. æO Sulu Mau Tafaoimalo ka inoa o ua kanaka nei.
Ua hänau æo Sulu i ka lä æehä o æOkakopa o ka makahiki 1955. Ma Kämoa æAmelika æo ia i hänau ai a neæe maila kona æohana i Hawaiæi nei i ka piha æana o nä makahiki he æekolu iä ia. He “Kiaæäina” paæa æo ia, mai ke Kula Ki’eki’e æo Farinatona æo ia i puka ai a ma hope o kona puka æana mai mai ke Kulanui o Hawaiæi me ke kekelë lae pua ma ke Kula Hoæonaæauao, hoæi hou akula æo ia i kona kula kiæekiæe a ma laila æo ia i hana ai ma ke æano he hoa kükä a he kumu aæo no nä makahiki he kanakolu. æAæole i maopopo i ko æoukou mau mea käkau ka lä i æuo æia ai æo Sulu me käna aliæiwahine aloha, me Aloha Weisbarth-Tafaoimalo, i ka mänai hoæokahi, akä, na ke Akua mana loa nö paha läua i hoæohui aku a paæa, æoiai, ua nui nö ko läua mau makahiki i noho pü ai a käne a wahine a hiki mai ka lä i haæalele mai ai ua æo Sulu i këia ola honua æana. A pömaikaæi ihola läua nei i ka hänau æana mai o kä läua mau keiki æekolu, æo Lokahi, ka hiapo, æo Uakea mai, a æo ka muli loa, æo Kekoæopono. A he keu läkou æekolu a ka uæi e like nö me ko läkou mau mäkua,
He kanaka pono æo Sulu a he mälama kanaka, a he lokomaikaæi. Hauæoli ka naæau o ko æoukou mau mea käkau i ka launa pü ‘ana me ia. Eia mai kahi moæolelo nona, no kona æano æoluæolu. I kahi lä, aia kekahi mau käne o ka hälau ma Käæana a e waele ana mäkou i ka nähelehele. æAæohe a mäkou æeke ‘öpala, a no ka ikaika loa o ka makani i ia lä, æo kä mäkou hana, æo ke kiloi aæe i ka nähelehele i luna a na ka makani e lawe aku a i lalo o ka puæu a i æö a i æaneæi nö hoæi o ia wahi. Ma hope o kahi wä pökole a mäkou o ka hana æana pëlä, hele maila æo Sulu a kähea maila iä mäkou. A i ka æäkoakoa æana o mäkou i mua ona, haæi maila æo ia me ka æoluæolu, ua haæi maila kekahi leo iä ia, æaæole e kiloi wale æia aku ka nähelehele. He hoæonaninani ka hana i kekahi wahi, he hoæomökäkï ka hana i kekahi wahi. A höæike maila ua Sulu nei, ke hemo mai ka nähelehele, e lawe a waiho ma kahi hoæokahi. A æo ke æano o kona haæi æana mai, æaæole ia he nuku, akä, me ka æöpü aliæi nö. No kahi kupuna paha ia leo e höæike ana iä Sulu no ia hana pono æole a mäkou. Akä, he haæawina maikaæi ia i paæa maila iä mäkou. Mahalo mäua iä æoe e Sulu. A e æole æo John Kaæimikaua, launa pü ai mäua nei me Sulu a me nä känaka he nui o Kukunaokalä, he æohana maikaæi loa ia i piha me ke aloha.
æAuhea æoukou, e Aloha, a me nä keiki, æo Lokahi, æo Uakea a me Kekoæopono, e huikala mai iä mäua nei æo Lia no ka launa æole æana me æoukou ma mua o ko mäua haæalele æana i ka hale pule i ka pö Pöæahä nei. Me æoukou ko mäua nei aloha a mau loa aku.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.