Synopsis: There is an implication attached to the word aikäne, that it only applies to males. Females are not represented based on its overt construction. Its meaning, generally understood through English translations, can carry negative connotations.

———

Aloha käkou e nä aikäne (hoa) æölelo Hawaiæi. I ka P3 nei, ua mälama æia ke küpale papahana laeoæo a kaæu haumäna, æo Kuæulei Alves, no ke kekelë æölelo Hawaiæi. æO ke kumuhana i noiæi æia, æo ia ke külana o ka wahine ma ke kuanaæike Hawaiæi. Hoæohälike æia aku nö ia me ke külana o ka wahine ma ke kuanaæike haole. A i loko o kä ia ala höæike, häpai æia maila kahi huaæölelo e lohe nui æia nei ma ka æölelo Hawaiæi, æo ia nö æo “aikäne”, a kükäkükä æia hoæi kona mau manaæo like æole.

Höæike maila æo ia ala i nä manaæo i höæiliæili æia e Pukui mä läua æo Elbert, a pëlä hoæi me kä Andrews a me kä Parker. Ua hoihoi nö ka hoæohälikelike æia æana o këia mau wehewehena kekahi i kekahi, no ka mea, æaæole i like a like ka ikaika kuhi o ia mau puke i ke æano o ka moe æana o nä känaka. Ua kuhi pololei aku æo Andrews i ka pilina o këia huaæölelo Hawaiæi me ka huaæölelo “sodomy” ma ka æölelo haole. Ma loko o ka puke a Pukui mä, aia wale nö ke komo æana o ia manaæo a päkuæi æia mai ka huaæölelo “aikäne” ma ke æano i kähulu no “moe”, æo ia hoæi, æo “moe aikäne”.

I hoihoi këia, no ka mea, e like me ka höæike a Andrews, ua wehewehe æo Pukui mä ma o ka æölelo haole penei, “An intimate friend of the same sex”. Eia hou, he æelua huaæölelo ma ke kükulu æia æana o ka huaæölelo “aikäne”, æo “ai” a æo “käne”, a æo ka manaæo mua o ai ma lalo o ka wehewehe æana a Pukui mä, æo ia ke “coition”, he æano huaæölelo külana kiæekiæe no panipani. A ua lilo ka huaæölelo “käne” æo ia kona kähulu. Aia i laila ka mea hoihoi. Kohu mea lä, he hana ia na ke käne wale nö e lawelawe ai, a na haæi paha e lawelawe mai ai i ke käne. æAæole paha pëlä.

Pehea lä hoæi ka wahine? Ma muli nö paha o ia hua æo “käne”, e manaæo æia iho æaæohe komo ka wahine. æAæole i maopopo iaæu nä hana a pau i hiki ke kapa æia he “ai”, a pëia hoæi paha me nä manaæo pili i ka huaæölelo æo “panipani”. æAæole naæe paha këia he hana na ke käne wale nö. He hana anei këia na ka wahine? A he aha hoæi ka manaæo o “intimate”? Ua pili këia hua i ia mau hana æo ke ai a me ka panipani? Noæu iho, æaæole paæa ka haæina iaæu. Maliæa o ala mai ka poæe æike, a e kükala mai läkou ma o kahi ua lä a kü ai i nä kala hale.

Wahi a Andrews, æo ka noho kekahi æano o ia mea he aikäne. æO ka noho pü æana ia he käne a he käne, a i æole ia, he wahine a he wahine. æO ka huaæölelo haole no këia “noho pü” æana, æo ia hoæi æo “cohabit”. Pehea lä? He ai nö paha ia, æaæole paha? No ke aha i wehewehe lihi wale æia ai këia hua i loko o nä puke wehewehe æölelo? No ka makaæu paha i ka hoæohalahala æia mai? He mea ia e hilahila ai? Noæu iho, he hana ia i hoæokae æia e ka poæe Kalikiano a ua hele a like ka manaæo me ko ka huaæölelo æo “hoapili”. He hoapili a i æole he hoa ai, æaæole e hihi. æAæohe hewa i laila. He mau wähine paha a he mau käne, æaæohe wehena i laila!

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.