Synopsis: The mass shooting in Las Vegas is just one more piece of evidence that supports a bipartisan move for more extensive gun control laws. People kill people, but guns kill lots of people. Self-defense cannot be a defense for guns if no one has them.
———
Aloha käkou. Ähea e pau ai ka luku a ka pü? I ka Läpule nei, ua ala au i ke kakahiaka a, e like me ka mea maæa mau, heluhelu au i ka nühou ma luna o ke kelepona paæalima. æO ka puka mai o ia moæolelo no ka luku æia o nä känaka ma Las Vegas, a i loko nö o kona æano mänaæonaæo a hoæoluæuluæu, æaæole au i püæiwa. Ua lilo këia æano nühou he mea maæa mau i këia mau lä. Ähea e pau ai?
Noæu iho, he wä këia e kaæakaæa ai ka maka o ka lehulehu a æike i kekahi kumu nui e laha nei këia æano hana æino. æO ia hoæi, æo ka hühewa o ka manaæo o kekahi poæe politika no ke kumu e make ai ke kanaka. Wahi a ka poæe puni pü, æaæole na ka pü ka luka æana, na ke kanaka naæe näna e käomi i ke kïleo. Akä, e æole ka pü e paæakikï ai ka luku ma ia æano i æike æia ma Las Vegas. Na ka pü nö i kökua i këlä kanaka i ka hoæokö æana i kona manaæo æino.
He küpono nö ka æimi æana i ke kumu o ka æino. He kökua nö paha ia i ka höæalo æana i këia æano pilikia i ka wä e hiki mai ana. A no këia hanana naæe ma Las Vegas, pehea e wänana æia ai? æAæohe wahi æano o ka æino i mahuæi æia. Ua like nö paha këia kaæaka me këlä a me këia kanaka e käæaloæalo mai ana ma ke alanui. æO ia nei naæe, e häpai ana i ka pü. A he keu këia a ke kaæaka puni pü. æAæole i lawa hoæokahi pü paæalima. æAæole lawa ka pü laipela. He mau pü kï hapa æakomi käna, a he hämeæa hoæi e hoæololi ai i ke æano hapa æakomi o ia pü a lilo maila he pü kohu æakomi piha ke æano. Kapa æia aku ua hämeæa nei he “bump stock”, no ka mea, inä e kuke ka lima i ke æau o ka laipela, e lilo ia i pü laipela kohu æakomi. Eia ka mea æäpiki, æaæole ia æano pü he mea küæë känäwai.
A no laila, ua æano pololei ka æölelo pale a ka poæe puni pü. Na ke kanaka nö ia e käomi i ke kïleo. Na ke kanaka hoæi e pepehi ke kanaka, æaæole na ka pü. Akä, aia nö i ke æano o ka pü ka nui o ka luku. No laila, he mea maikaæi nö paha ka häpai æia æana o kahi pila ma Wakinekona näna e päpä këia æano hämeæa æo ka bump stock, a he mahalo æiæo nö koæu i ka poæe Lepupalika näna e käkoæo i nä Kemokalaka i ka häpai æana i këia pila. Eia naæe, æaæole paha e lawa. He æakomi piha a he hapa æakomi, æo ia mau luku nö i nä hoa kanaka.
æAæole e hoæohana æia këia æano pü i mea e kaupale ai i ka æino. He mea ia e hana æino ai. A ma kekahi æano, pëlä nä æano pü like æole a pau. æO ka pono wale nö ka mea e kaupale ai i ka æino. Inä e hapa mai nä pü, e hapa pü mai nö me ka luku æana. Aia i laila ka pono. Ua æike æia ka nui o ka poæe ma æAmelika i kï æia i ka pü a make. æAæole pëlä nä mokuæäina æë aæe o ka honua. Ua hapa loa mai! A æoiai ke noho hewa nei æo æAmelika ma Hawaiæi nei, he wä wale mai nö koe a höæea mai ia æano æino i ko käkou mau kapakai nei.
E päpä loa æia paha ia mea he pü. He mea æino ia a he hana æino käna. æAæohe wahi ola i laila.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.