Synopsis: Global warming has exacerbated the problem of rising sea levels. Record king tides are expected to become the norm in the near future, inundating coastal cities. And some folks still refuse to acknowledge the serious ramifications of global warming, let alone the fact that it even exists.
Aloha nö käkou. Hölina! I këia mau lä a käkou e æike nei, ke piæi liæiliæi aæe nei ka æili o ke kai, a i loko nö o këia hope koke aku, e luæu ana kekahi mau hale e kü nei ma ka pilikai. Wahi a kahiko, “æIno ka moana ke ahu mökäkï nei ka puna i uka.” I këia wä, he nui nö ka poæe akeakamai näna e wänana nei i ia hopena mänaæonaæo o ko käkou hoæohaumia æana i ko käkou honua poepoe. I noke aku käkou i ia hana æino, æo ka luæuluæu wale ana nö ka loaæa. E hala ana nö hoæi ka Puæulena, æaæohe wahi ala e hoæi hou mai ai i ke külana o mua.
I këlä mau mahina aku nei, ua æike æia ka piæi æana o ka æilikai a pae mai ma uka loa o kona wahi maæa mau. Ke kapa æia nei këia æano kai he “King tide” (e kapa æia ana ma æaneæi he “kai kini”). I këlä mau mahina aku nei, ua piæi loa mai nä kai kini a höæea i ke kühoæe. He mea kü wale nö ia i ka wä, akä, ke æölelo æia nei, i loko o nä makahiki he 30 wale nö e hiki mai ana, e lilo ana ia æano kai kini he mea maæa mau. A æo ka hopena mai, e æaæai æia mai ana ka æäina o ka pilikahakai, e poæi mai ana nä nalu ma uka, a e hälana ka wai ma æö a ma æaneæi o ka æäina. æO nä külanakauhale ma kahakai, e nui ana ka pohö i ka piholo æana ma lalo o ka æili kai.
æO nä kumu o ka piæi æana a me ke emi æana o ke kai ma ka æili o ka honua, æo ia nö ka æume kaumaha o ka honua ma muli o kona pili i ka mahina a me ka lä, a me ka pöniu æana hoæi o ka honua a puni kona iho. Aia nä palena nui o ka æume kaumaha o ka honua i kona wä e kokoke ai i ka mahina (ua kapa æia këia külana æo ka “perigee”) a me kona wä hoæi e kokoke ai i ka lä (ua kapa æia këia külana æo ka “perihelion”), a i ka wä e kü lälani ana ka mahina, ka honua, a me ka lä, æo ia nö ka wä e nui loa ai ke kai kini.
Auë! I këia au mälamalama e kükala æia nei këia hopena a paæë mai nö i nä pepeiao o ka lehulehu, ua mau nö ka hoæomaloka o kekahi poæe, e laæa me ka pelekikena o æAmelika. æAæohe ona hilinaæi i ka æike a ka poæe akeakamai e hoæolaha nei. Ua like akula me ka poæe hoæomaloka e höæole nei i ka hehi æana o ke kanaka i ka æili o ka mahina. He aha lä ka mea e loli ai kona manaæoæiæo æana? Wahi a Al Gore, ka hope pelekikena ma lalo o Pelekikena Bill Clinton, eia ke küpaka nei nä iæa i uka i ka lä mälie. æAæole naæe e lawa ia höæike e loli ai ka manaæo o këia pelekikena.
æO ia nö paha ka mana o ia mea he puni kälä. Aia nö ka æulu i mua a hala. æO ka æänunu ke alakaæi i ka noæonoæo, a æo ka noho küæonoæono wale nö käna o ka manaæo æana he æoiaæiæo. Aia wale nö paha a æau aku kona mau hökele i ke kai, a laila paha e æike ai æo ia he æoiaæiæo këia pilikia a käkou känaka i kükulu ai. Maliæa o æike hou æia ke Kaiakahinaaliæi a æo luna wale nö o Mauna Kea a me Haleakalä nähi maloæo e koe ana no känaka e noho ai. Inä ua lawa ka lumi!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.