Summary: Kawaiahaæo Church held services in the Hawaiian language last Sunday in order to minister to Oæahu’s Hawaiian language community. This will greatly support Hawaiian language restoration.
E æoli nö käkou i ka papä æia o ka haipule æölelo makuahine ma ka hale pule æo Kawaiahaæo, ma muli o ka lokomaikaæi o nä mäkua a me nä kiakona ahonui, æo Kaipo Kanahele, Ipo Wong, a me Keola Wong. I ka Läpule nei i mälama æia ai ka mua loa o kekahi moæo häläwai æölelo Hawaiæi ma ka hale pule æo Kawaihaæo, i kö ai ke ake o ke kaiäulu æölelo Hawaiæi, a i kö ai hoæi ke ake e inu i ka wai ola o ke kauoha æoiaæiæo o ke Akua mana loa. Mahalo e ke Akua, mahalo pü e nä kahu. Ua mau ka moæomeheu haipule o nä küpuna.
Ma kahi o ka manakä e kaulana ai ia mea he häläwai hale pule, e hoæolohe pono ana nö ke anaina i nä haæawina ma muli o ka nënë hiwa o ka æölelo makuahine. æO ka æiæini o nä känaka i ka æölelo käkaæikahi o ka lohe æia, e pili nä pepeiao i këlä me këia hua æölelo i hoæopuka æia mai ka waha aku o ke kahuna pule, kohu like me kä Davida o ka halelü æana aku, “Nani ka æono o käu mau æölelo i koæu puæu” (Halelü 119:103). I æapo pono æia nö ka manaæo nui o ka haæi æölelo no ia hoæomaliu æana o ka pepeiao.
æO ke Känäwai Lua, mokuna 4:1-31, ka mähele i heluhelu æia, a mohala aæela he mau manaæo hou ma o ka nänä æana i ka puke hemolele Hawaiæi. Ma ka inoa wale nö kä o ka puke au i hoæomaopopo ai i kekahi manaæo hou, æo ia ka manaæo æano æë o ka inoa æo “Deuteronomy”, æo ia hoæi, æo ke “känäwai lua” ka manaæo nui o ia inoa æano æë. Wehewehe æia maila ma ia mokuna ka hoæoilina o kä ke Akua lähui, æo ia nä känäwai a me nä æölelo paæa a ke Akua i häæawi ai iä Mose. Iä Kahu Kaipo Kanahele e pule ana i ke Akua a me nä küpuna i höæike mai läkou i ka pono, hoæomaopopo ihola au, ua like nö käna pule me nä pule Hawaiæi kahiko, e laæa me ke oli laha loa a Tütü Edith Kanakaæole, æo “E Hö Mai”. Ua hoæomaopopo pü hoæi, æokoæa ko Mose lähui Iudaio, a æokoæa hoæi käkou, nä Hawaiæi. He hoæohaliæa këia e nalu mau ai me ka æoliæoli i ka æölelo a ke Akua, “E kapa ana au i ka poæe känaka æaæole noæu, i poæe känaka noæu, a me ka mea i aloha æole æia, i mea aloha. A ma kahi i æölelo æia ai iä läkou, æaæole æo koæu poæe känaka æoukou, ma laila e kapa æia ai läkou he poæe keiki läkou a ke Akua ola” (Roma 9:25-26). æO nä Hawaiæi e kaukaæi i ka æeuanelio a ke Akua, æo Käna lähui nö ia.
Ma waho o nä känaka haipule maoli, he waiwai ka häläwai no ka lehulehu, no nä mea manaæoæiæo pü me nä mea manaæoæiæo æole, i ka æike lihi æana i ke æano o nä häläwai haipule æölelo Hawaiæi o ka wä ma mua. Noæu iho, ua maopopo loa iaæu ka wä ma mua, ma o këia häläwai æölelo Hawaiæi. Ke welo mau nei ka moæomeheu haipule o nä küpuna Hawaiæi, ke aæo mau nei nä mamo i ke æano o ke au i hala.
No laila, e pono nö nä känaka æölelo Hawaiæi ke hele i këia mau häläwai i mälama æia no ka pono o ka lähui Hawaiæi. E hui pü me mäkou i ka lä æäpöpö, i ka hola æelima, o hala auaneæi ka wä küpono.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.