Synopsis: The triumphant return of Höküleæa on June 17 was celebrated with an æawa ceremony to honor and signify the completion of the Mälama Honua Worldwide Voyage. Here is an account of this unique ceremony.
He wä haæaheo këia no ka lähui Hawaiæi. He haæaheo ia i ka nui o ko käkou æike, ka mana i loko o kä käkou æölelo, a me ke ola hou o ko käkou mau loina mai nä küpuna mai. æO ka hoæi æana mai o ko käkou waæa kaulana, æo Höküleæa, mai kona huakaæi kaæapuni honua, he höæike känalua æole ia no ka nani o ko Hawaiæi ma ia hana he holo moana. I ia lä i æäkoakoa ai nä kini lehulehu, a ua mälama æia nä pule a me nä oli e hoæokipa ana i nä waæa a me nä holo moana i ko läkou hoæi æana mai. Ua mälama pü æia me ke käliæi, a me kekahi æaha æawa no ka hoæohanohano æana iä Höküleæa a me nä alakaæi i käkoæo mai i këia papahana kü i ka hano. He lä piha ia me ke aloha a me ka haæaheo no ko käkou waæa kaulana. He lä nani a kälaæelaæe ia, a he mea æike möakäka æia ka lehulehu a manomano o ka æikena a ka Hawaiæi!
He wahi höæike këia e pili ana i ka æaha æawa o ia lä. He æaha æawa küikawä ke æano, näna nö e hoæohanohano iä Höküleæa a me nä alakaæi i käkoæo nui mai, æaæole naæe ia he æaha æawa kiæekiæe a i æole he kapu æawa. Mäkaukau këlä me këia alakaæi no ka piæi mai i luna o ke kahua a komo i ka æaha æawa me ka manaæo e hoæohanohano i ka lä a e hoæopaæa mau i ia kükulu kumuhana æo ka mälama honua.
Ua hoæohana æia kekahi känoa läæau milo æo Kaæiwakïloumoku ka inoa a ua kaæapuni pü këia känoa ma nä æöhuku æale o ka moana, mai ka piko o Mauna Kea, i nä Moai mana o Rapanui, a i ka æäina kupuna æo Taputapuatea ma Kahiki. Hoka æia ka æawa maka he “Möæï” i makana æia maila mai ka æäina momona o Molokaæi. He æawa Hawaiæi ke æano a ua küpono no këia æano æaha æawa. æOkiæoki maka æia a mälama paæahau æia a ka wä e hoka ai. Ninini æia ka wai a Käne mai loko mai o kekahi æohe, he kinolau no Käne ke akua o ke ola a me ka æawa hoæi o Hawaiæi nei.
Ua hoæolälä a hoæoholo æia ka papahana holoæokoæa ma ka æölelo makuahine, æoiai he poæe æölelo Hawaiæi nä keiki lawelawe. Ke paæa ke kahua æölelo, paæa pü me nä æike nowelo o nä küpuna, a me ke kaona o kä läkou æölelo. Hoæohäinu æia akula nä kiæi kiaæi ma luna o ka Höküleæa i ka ‘apu akua, a no ka pono ia o Kanaloa, ke akua o ke kai. He loina Höküleæa këia a e mälama æia nö i mea e mahalo ai i ka palekana o ka huakaæi. Ua haku pü æia he pule hoæohanohano no Höküleæa a me kona huakaæi kaæapuni honua. He pule küikawä nö ia no këlä lä kupaianaha.
Ma hope mai, hoæohäinu æia ke kalo Hawaiæi, he “Piæialiæi”, i ka ‘awa no ka hoæohanohano æana i nä alakaæi i hala, e laæa æo Mau Piailug, Pinky Thompson, Herb Kane, Ben Finney, a me Tommy Holmes, a me ia alakaæi aku ia alakaæi aku. A laila, hoæonoa æia ke kapu ma o ka pule æana i nä akua, “Ke aka kä æoukou, ka æiæo kä mäkou.” A käpï æia ka æawa i ka lani a me ka honua, a inu ihola nä maka hanohano a pau. I mua e ka lähui a inu i ka wai æawaæawa!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
