Synopsis: Road rage is something probably everybody experiences, but we should find ways to curb it because the consequences may be permanent. Getting angry does not solve anything. Let’s heed some of the words from our küpuna.
æO ia poæo manaæo e kau aæela i luna, he æölelo noæeau ia e æölelo ana i ka wä e piæi ai ke kai o ke kanaka, i kekahi manawa, hana aku æo ia i ka hana hüpö, a æo ka mihi kaumaha, ka mihi æehaæeha ka hopena. Akä, i ia manawa, ua hala paha ka Puæulena, aia i Hilo, ke æimi akula iä Papalauahi. A no laila, e aæo mai ana ua æölelo noæeau nei iä käkou, e æöpü aliæi, æaæole e pökole ka naæau. I ka wä e pili pono ai ka lä i Papaæenaæena, ka wä hoæi e piæi ai ka inaina, e hana wale aku ke kanaka i ka hana e æeha ai ka naæau a me ke kino paha o kekahi kanaka. E like hoæi me ia hana i æike æia aku nei i ka lä ‘ehä o ka mahina æo Malaki ma æAiea, kahi hoæi i kï æia ai kekahi kanaka i ka pü a make.
E holo ana ia mau känaka æelua ma ko läua kaæa ponoæï, a piæi aæela paha ke kai kalaiwa o nä æaoæao æelua a hoæomaka aæela ka hoæopaæapaæa æana. æAæole i akäka loa ka hana, akä, æo ka hopena, æo ia ke kï æana o kekahi i ke poæo o kekahi i ka pü. A æo ka haæalele ihola nö ia o ka mea kï pü no kona hale. ‘O ka mea minamina, he æekolu mau kaikamähine a ka mea i kï pü æia, a aia æelua o läkou ma luna o ke kaæa. Ua haæalele mai nö ka mea i kï pü æia i këia ola honua æana a waiho ihola i käna mau kaikamähine æekolu i hope nei.
æO ka wä nö paha ia e holo ai ia æölelo noæeau a käkou, “Hölapu ke ahi, koe iho ka lehu.” Ke kuhi nei ko æoukou mea käkau, he mihi kaumaha paha kä ka mea kï pü. æAæole wale nö æo ia ka mea e mihi kaumaha, æo nä æaoæao æelua nö paha. I hewa paha iä läua æelua, ka mea näna i kï aku i ka pü a me ka mea i kï pü æia. Inä æaæole läua i hoæopaæapaæa, inä ua ola nö ua makuakäne lä. A æaæohe mea e mihi kaumaha ai.
æAuhea æoukou e ka poæe kalaiwa kaæa, he mea maopopo, ma ko käkou wä e kalaiwa ai, he piæi nö ke kai, pëia pü nö me ko æoukou mea käkau, æaæole paha e hiki ke æalo aæe, no laila, e hoæokani i ke mele punahele a i ka wä e uluhua ai, e hïmeni i ia mele, a e waiho paha i kahi kiæi o ka mea aloha nui æia, a i ka wä e küæaki ai, e kau ka maka ma ke kiæi o ia mea aloha nui æia, e hana i kekahi mea e nä ai ka inaina i æole e “koe iho ka lehu.”
A æo kekahi pilikia, e kuhi paha æoe, æo ka hoæopaæapaæa wale nö paha ka hana, a me ka lima paha e hakakä ai, akä æokoæa paha ka manaæo o ia hoa hölapu. He pahi paha ko kona lima, a he pü paha. æEä, æo ka mea e lilo i lehu, æaæole æo ia e hoæi hou a kona külana mua.
Aloha mai nö, aloha aku; æo ka huhü ka mea e ola æole ai. Ma ke alaloa a me ke alanui paha, e aloha aku paha i ke kanaka i holo nui ma kona kaæa a kau pono ma mua o kou kaæa. He hänau mai paha koe o käna pëpë. Aia paha ke kämau iki akula ke ola o kona tütü aloha nui æia. A æaæohe paha ona kumu e hana ai pëlä. He poæo æöpae paha këlä. æAæole pilikia. æO ka huhü ka mea e ola æole ai.
Ola loko i ke aloha.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
