Synopsis: Hawaiian Home Lands is a misnomer. They should really be Hawaiian lands. By buying into the blood quantum requirements, we are complicit in our own colonization. Until such time that we are able to exercise our sovereignty, we should probably honor the 1/32 quantum espoused by Kühiö.
æAuhea æoukou e ka poæe koko Hawaiæi, ua hiki ke ana æia kona nui? Mai ka MH 1922 mai a hiki i këia wä a ko käkou koko e kahe nei i loko o nä aæa koko, ua hoæokaæawale æia ka poæe Hawaiæi ma loko o æelua æäuna, æo ka poæe nona ka päkëneka koko Hawaiæi he 50% a æoi, a me ka poæe i hapa mai ia päkëneka.
I loko o nä makahiki he nui i hala akula, nui koæu nalu æana i ka pono a me ka æole o ia hana. Ma ka æaoæao o ka pono, he mea ia e pömaikaæi ai kekahi poæe Hawaiæi. He æäina ke loaæa mai, kahi e noho ai a æimi ai hoæi i ola. He æäina ia e hoæokuläiwi ai. Pau hoæi ka æaeæa o ka nohona, a paæa hou ka pilina o kekahi poæe Hawaiæi me ka æäina.
Ma ka æaoæao naæe o ka æole, æaæole lawa ka nui o ka æäina (he 200,000 wale nö æeka) e mähelehele ai ma waena o nä känaka nona ka päkëneka koko Hawaiæi he 50% a æoi. æO nä Hawaiæi æë aæe, a pau pü hoæi me ka poæe nona ka päkëneka koko Hawaiæi he 49.99%, ua hoka. He hopena æino i æike æia i loko o këia mau lä. Ua hele a kaæawale nä Hawaiæi, he hoæopaæapaæa aku, a he hoæopaæapaæa mai. Aloha nö! He wä këia no käkou e kuæikahi ai.
Na ke aupuni æAmelika këia æino i lawelawe mai a pähola ma waena o käkou känaka. A æo ka hopena, he kohu iæa käkou i loaæa i ke oki mai o ka æona a ka æauhuhu. He kohu kamaliæi hoæi i lilo ka noæonoæo i ia mea päæani he “rough take”. æO ka mea kä hoæi näna e noho æuao nei, eia nö ke hiaæai nei i ka lapalapa æana a kamaliæi. A æo wai hoæi ke æeha? A i hewa hoæi iä wai? Kainö he hewa ia na Maleka, eia kä naæe käkou ua puni i ia hana.
Ua maopopo iä käkou ka mole o ka æino, æaæole naæe käkou e küæë nei. He küæëæë naæe käkou iä käkou iho. Na ka æänunu nö käkou e hoæowalewale nei a nalo ka pono. Aia ka pono æo ko käkou pakele æana i ka hoæowalewale æia mai. E ao hoæi a e kaæakaæa ka maka. Pëlä wale nö e æike ai i ke ala e höæea ai i ka æaeæoia. Ua lawa ko käkou akamai e alakaæi ai iä käkou iho. I loko o ka nui o nä makahiki o ko käkou alakaæi æia e Maleka, æaæohe wahi æano o ka æaeæoia. He kahe wale nö ko ka waimaka a he æuïæuï wale nö kä ka niho. E ao käkou a e hele lanakila ma ko käkou æäina ponoæï.
æO ia keæena aupuni æo ka æOihana æÄina Hoæopulapula Hawaiæi (i kaulana ma kona inoa huamua haole, æo ka DHHL), æaæole ia æo ko käkou hoæöla. Eia nö æo ia ke hoæomau nei i ka hana “rough take” a Maleka. A i loko nö o ka hoæäæo æana e hoæëmi i ka päkëneka koko a he 25%, a me ka hoæonui æana i nä höæike, e laæa me ka höæike DNA, e höæoiaæiæo ai i ka nui o ke koko, æo ia mälama nö käkou i nä känäwai a Maleka. æOiai käkou ma lalo o kona mau lula kalaæihi, e aho ka hahai æana i ka manaæo o ke aliæi Kühiö, he 1/32 ka nui o ke koko e makana æia ai kahi æäpana æäina. A i ka wä e kü hou ai käkou i ka moku, na käkou no käkou e hoæoholo.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
