Synopsis: I was reminded of when the Hawaiian language community and supporters stormed Bachman Hall at UH to protest the planned termination of a number of our classes.
æAuhea käkou. æAkahi nö au a æike hou i ka wikiö no ka huliämahi æana o nä haumäna æölelo Hawaiæi i mua o ka Holo æo Bachman ma ke kulanui æo Hawaiæi. A he mahalo nui hoæi kaæu e hoæouna aku ai iä Noæeau Woo O’Brien no kona hoæouka æana i këlä wikiö ma luna o ka Facebook.
Haliæa ka manaæo i ia lä he iwakälua makahiki aku nei. æO ia ka wä i manaæo ai nä luna o ke kulanui e käpae i kekahi mau papa æölelo Hawaiæi i mea e mälama ai i ke kälä. I ia wä, he halahü ka manaæo o ia poæe luna ë ma o ke käpae æana i kekahi mau papa æölelo Hawaiæi, pëlä e hoæomakauliæi ai. æAæole lä! Ua pihaæü nä papainoa o ia mau papa. Pehea lä e mälama ai i ke kälä ma ke käpae æana i nä papa ua piha? Aloha wale hoæi kahi kulanui o käkou!
æO ke küæëæë æana o nä haumäna i ia lä, æo ia wale nö ka mea i mälamalama ai ka noæonoæo o ia poæe luna, a æike ai hoæi i ka naæaupö o kä läkou hana. Me he mea lä, e aæo ana nä haumäna i nä luna o ke kulanui! æO ka hühewa loa o ka noæonoæo, e aho ke kipaku æia o ua poæe luna lä. Pëlä paha e mälama æia ai ke kälä. A pëlä nö hoæi e æike æia ai ka naæauao o ke kula näna nä haumäna e hoæonaæauao ana.
Hoæomanaæo aæela au i ka häläwai höæeuæeu i mälama æia i mua o Bachman. Ua mälama æia kekahi mau haæiæölelo höæeuæeu, a ua æeu maoli hoæi nä haumäna, nä kumu, nä keiki o nä kula kaiäpuni, a me nä känaka he nui hou aku o ka lehulehu.
æO kekahi mau haumäna, e häpai ana i nä höæailona a läkou i pena ai me nä æölelo küæëæë. E holo aku a holo mai ana ma nä pïpä alanui a ma nä alanui hoæi e hoæolaha ana i këia hihia i mua o ke äkea. A i ka wä i æuä mai ai æo Lilikalä Kameæeleihiwa e olowalu aku i ka hale, ua komo aku nö mäkou me he nalu lä e poæipü ana i ke one. æO ka æuä æana o Kalani Makekau-Whitaker no ka hoæokae æili o ke kulanui a æo ka manaæo hoæouka kaua o kahi Kekeha Solis kekahi mau mea höæeuæeu.
Aia nä kiaæi kulanui e æäkeæakeæa ana i ke alapiæi no nä keæena o ka papahele æelua. æAæole naæe i liæuliæu ka päkïkë æana a kekahi luna i mua o mäkou, æo kalele ia o Kaleikoa Kaæeo i luna o ka pale alapiæi a pinana aæela i luna o ka papahele æelua. æO kona komo akula nö ia ma ka puka a hoæomaka koke ihola i ke kükulu æana i nä noho a me nä päkaukau i paia e käpeæapeæa ai i ka puka. Eia naæe ka mea æäpiki, æaæole ia æo ka æaoæao o ka pelekikena Mortimer, a iä mäkou i puka ai ma æö aku o ka lälani kiaæi a piæi aku i ka papahele æelua, ua æike æia ka wehe wale mai o ke pani puka, no ka mea, he uai nö ia i waho! Aloha nö.
Noæu iho nö, ua hemo ke kalipa i ka pahu æana i ka lälani kiaæi a na ia kalipa i käohi mai i kuæu piæi æana i luna. Auë nö kä hoæi ë kahi keiki minamina kalipa æo au! æO ka pono naæe, aia kaæu keiki, æo Läiana liæi, ma laila. He 11 ona makahiki, a ua æike æo ia i ka hoæihoæi æia mai o ia mau papa! Aia ka pono i ka paio.
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
