Synopsis: Scientists have theorized the existence of a ninth planet in our solar system. There is some evidence to support this but they may push harder to build the controversial Mauna Kea telescope in order to verify it.
———
Aloha mai nö käkou e nä hoa o nä kai æewalu. æO ke kumu i kaupalena æia ai nä kai o Hawaiæi nei me këlä, æo ia hoæi, ua helu wale æia mai he æewalu mokupuni mai waena mai o nä mokupuni he nui hewahewa o këia pae moku, a æo läkou nä mokupuni a käkou e noæonoæo ai ke puka mai ka æölelo “nä mokupuni o Hawaiæi”. Eia nö naæe, ke wänana æia nei ke aea æana aæe o kekahi mokupuni hou a æöæili mai ma luna o ka æilikai i kekahi lä. Ua kapa æia ka inoa o ua mokupuni nei æo Löæihi. Maliæa o lilo ua æo Löæihi æo ia ana ka iwa o ka mokupuni o këia paeæäina. He wä nö naæe e hoæomanawanui ai käkou æo kona æöæili æana mai. He 10,000 paha makahiki. Aloha nö kahi keiki æo au. æAæole nö paha au e æike maka i ua mokupuni ala. æAuhea æoukou e nä makamaka heluhelu o ka wä e hiki mai ana, ke heluhelu nei paha i këia kolamu, ke æike maka nei hoæi iä Löæihi. Inä pëlä, nui koæu hauæoli!
He hoa hoæohälike æo Löæihi no këia poe lä a käkou e noho nei. I këia wä, he æewalu wale nö ka heluna o nä hökühele e kaæapuni nei i ka lä ma ko läkou mau ala pöæai like æole. Eia naæe, ke kuhi nei kekahi poæe kilo hökü aia kahi hökühele hou i æike maka æole æia ma mua. No ka nui naæe o nä höæike e käkoæo ana, ua manaæo æia, aia nö paha ua hökühele nei ma kahi mamao loa. Inä e hoæonui æia ka mamao o ka honua nei mai ka lä aku i ka 600, aia i laila kahi e loaæa ai këia hökühele. He pilikua nö. He päæumi kona nuipaæa i ko Honua, a e kapa æia nei kona inoa æo “Planet Nine”.
Ua hoæomaopopo kekahi o käkou i ka hoæohaæahaæa æia æana o æIlioki (Pluto) i ka makahiki 2006. æAæole ia he hökühele maoli i këia manawa. He hökühele peke wale nö ia. I këia wä, æaæole helu æia æo ia ma waena o nä hökühele maoli æëwalu, æo Ukalialiæi, Höküloa, Honua, Höküæula, Kaæäwela, Makulu, Heleæekela, a me Nepekune nä inoa. No kekahi poæe, he mea minamina ka hoæohaæahaæa æia o ko æIlioki külana. Ua maæa nö käkou i kona külana he hökühele maoli. I ka häpai æia o ua æo Planet Nine he hökühele maoli paha ia, ua lana ka manaæo o kekahi poæe e piæi hou aku ka helu o nä hökühele i ka æeiwa.
Ua hele nö a pïhoihoi ke kaiäulu kilohökü i këia kuhi æana, a e lilo nö paha ia pïhoihoi i kumu e koikoi ai i ke kükulu koke æia o ka æohenänä nui ma luna o Mauna Kea. E æölelo æia ana këlä he mea nö paha ia e höæoia ai i ka loaæa mai o kahi hökühele hou, æo Planet Nine hoæi. æEä, inä e hiki iä käkou ke hoæomanawanui æo ka æöæili æana aæe o Löæihi, hiki nö i ka poæe kilohökü ke hoæomanawanui iki æo ka æöæili maoli mai o Planet Nine. Hiki nö hoæi ke æimi aku i wahi æokoæa e kükulu ai i kä läkou æohenänä. æAæole paha æo Planet Nine e haæalele, a æaæole paha e hala 10,000 makahiki ma mua o ka loaæa æana o kahi küpono e kükulu ai i ia æohenänä. Noæu iho, ua maæa au iä æIlioki a inä he mea maoli æo Planet Nine, e kapa æia kona inoa æo Planet Ten.
———
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
