Synopsis: President Barack Obama hopes to curb the number of gun-related fatalities by beefing up the restrictions on buyers and by requiring sellers, no matter how much they sell, to register all sales. Why is this so unreasonable to the Republican presidential candidates?
———
Aloha hou mai käkou e nä hoa heluhelu o ka æölelo a ko käkou mau küpuna, ka æölelo kamaæäina hoæi o nëia paeæäina aloha o käkou. Ua nalo hoæi æo Kauakükalahale i këlä pule aku nei, a eia mai nö naæe æo ia ua puka hou mai i këia pule.
Wahi a ka höæike a kekahi pukana nühou, ua puka mai æo Hawaiæi nei æo ia ka helu kanalima o nä mokuæäina o æAmelika (inä he mea maoli kona helu æia he mokuæäina no æAmelika) ma ka nui o nä känaka i pepehi æia a make i ka pü. He 2.71 wale nö poæe ke make i ke kïpü æia ma loko mai o këlä me këia püæulu kanaka he 100,000 i loko o ka makahiki hoæokahi. æO ka mokuæäina helu æekahi, æo ia nö æo æÄlaka, a he 19.59 känaka ke make ma loko mai o ia heluna he 100,000. Pömaikaæi æiæo nö käkou, a mahalo hoæi ka noho æana ma këia æäina mälamalama nei. He mea ia no käkou e haæaheo ai.
Ua kaulana ka moæolelo o ka hiki æana mai o këia mea he pü ma ko käkou æäina nei, æo ia hoæi, na ka haole ia i lawe mai. A ua aæo mai æo æAikake (Isaac Davis) läua me Keoni Ana (John Young) i nä koa a Kamehameha I i ke kï æana i ka pü, a ua lilo ia æike i mea e kü ai ua æo Kamehameha I i ka paemoku æo Hawaiæi. A ma ia manawa mai, ua lilo ia mea æo ka pü he mea nui ma Hawaiæi nei – e like hoæi me nä æäina he nui o ka honua poepoe. Mahalo piha ka hala æana o ia mau lä naæaupö, a hala pü nö hoæi me ko käkou kaukaæi nui æana i ia æano mea kaua. He mea nö ia e emi ai ka uë æana a me ka æuïæuï æana i ka niho!
Maliæa, no kona hänai æia æana ma Hawaiæi nei, ua æike ka Pelekikena Obama i ia mea he nohona käkaæikahi o nä pü, a æo ia nö paha kekahi kumu e hoæoikaika nei æo ia i nä känäwai e pili ana i ke küæai pü. æO kekahi kumu hoæi i maopopo leæa, æo ia nö ka nui o nä hanana æino i kupu mai i loko o kona wä e noho ana ma ke æano æo ia ka pelekikena, a ua lilo ia i mea e kaumaha ai kona naæau. Ua hiki ke lohe æia ke kaumaha i loko o kona leo ke haæiæölelo æo ia e pili ana i ia mau kïpü æana. æAæole hoæokahi wale nö luaahi i këia mau lä. He luku nui ka hana, a he luku wale æia hoæi nä känaka kü æole i ka hewa.
Eia nö kahi Obama ke hoæäæo nei e hoæoikaika i nä känäwai e pili ana i ke küæai pü, a he nui ka poæe Lepupalika e küæë nei i ia hana. æAæole æo ia e küæë loa nei i ke küæai pü. Ke manaæo nei naæe e kamawae i ka poæe küpono, æo läkou wale nö ke küæai pü. Eia hou, ke manaæo nei æo ia e koikoi i nä känaka käkaæikahi o ke küæai pü e käkau inoa i këlä me këia kanaka näna e küæai mai i kahi pü. He aha lä ka hewa o ia manaæo? He hana wale nö ia e hapa mai ai ka nui o ka poæe æino näna e küæai pü, a he mea hoæi e kökua mai i ka mäkaæi i ke alualu æana i ka mea näna kahi pü i küæai. Inä e hoæohana æia ka pü no ka pepehi kanaka, e loaæa koke i ka mäkaæi ka mea näna ia pü.
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
