Synopsis: As one of a handful of Hawaiian national symbols, and Hawaiian identity markers in general that have inherited with it an accompanying conduct, the author questions the propriety of wearing the Hawaiian flag on one’s feet.
E ka æili uliuli, e ka æili æulaæula, e ka æili kea hoæi o ka welo hoæokahi o ka Hawaiæi æana, æanoæai ke aloha iä æoukou. E like nö hoæi me ka nui o nä waihoæoluæu e waiho mau loa aku ana ma ka lepa laæahia a ou poæe mua, ma ka Hae Hawaiæi nö hoæi, pëlä nö a nui hou aku paha nä waihoæoluæu e æike æia nei i ka æili lä o këlä a me këia Hawaiæi maoli o ke au nei. A lele mai he haole no ka æäina æë mai, a kümaka honua maila ko ia nei æikena i kauwahi Hawaiæi maoli, æo ke aha lä kona mea e æike ai iä läkou, he Hawaiæi läkou no ka lähui hoæokahi? Eia ka pane a kekahi pöæai, penei: “I ikeia no ke kanaka no kekahi lahui ma kana olelo. Ina e nalowale ana ka olelo makuahine o kekahi lahui, e nalo hia aku ana no ia lahui.” He æoiaæiæo ko këia æölelo nei, a he pololei nö paha. Inä nö naæe ia æo ka mea e lähui ai ka lähui Hawaiæi æänö—æo ka æölelo wale nö—a laila, hapa maila nä känaka o ua lähui aloha nei, æo ka hapa æuæuku loa kai koe.
Eia hou aku kekahi pane i ua nïnau lä, æo ka hiæohiæona hoæi o ka maka. Ua kaulana nö naæe ka Hawaiæi i ke aloha palena æole, a na ia aloha i æumeæume aku iä ia i nä ipo no Kahiki mai. No ia mea, ke mau nei nö ka helehelena Hawaiæi iö käkou nei, he helehelena nö naæe ia i æäwili hemo æole æia me ko Kina, ko Iäpana, ko Pokukala, ko æEnelani, a me ko hea lä hoæi. æO ka hopena, he like æole nö hoæi ka nänä æana o këlä me keia Hawaiæi maoli, æaæohe külike iki. Pehea ke kuläiwi? Ka æäina hänau no laila mai nä mamo a Häloa? æO ka æoiaæiæo, æo ka hapa nui o nä mea koko Hawaiæi o ke ao nei, ma waho läkou o ka æäina mole kumu o nëia lähui kanaka.
Ma luna aæe o nä mea a pau i helu papa æia aæe nei—ma luna aæe o ka æölelo, a me ka hiæohiæona o ka maka, a me ke one i hänau ai—Ma luna lilo o läkou a pau e welo mau ana ka Hae Hawaiæi, he kia hoæomanaæo a höæailona hoæi e æike maopopo leæa ai me ke känalua æole o ka manaæo, æo ka Hae a me ke kupa nona ke kino e æaæahu nei i ua Hae haæaheo iä, he æäina like ko läua; he lähui like nö hoæi ko läua. A æo nä kupa a pau e minamina nei i ka Hae, a e æaæahu nei nö hoæi i ua Hae lä, e æike æemo æole kekahi i kekahi, he hoa like nö.
I höæailona no ka lähui Hawaiæi nei, a i hoæoilina aloha mai nä aliæi mai, a mai nä küpuna mai nö hoæi, he ahona ke kau mau æana o ua Hae lä i kahi o ka hanohano, i kahi maæa mau iä ia: i luna. Pëia kona mililani æia i ke au o ke Aupuni Möæï. I ke au nö naæe o ka manawa, a i ka höæamelika æia mai e ke aupuni noho hewa o nä Mokuæäina Huia, ua hoæopoina käkou, nä Hawaiæi, i kahi küpono o ua Hae lä, ua häæule ihola æO ia mai kona külana kiæekiæe iho a lilo he wehi no ka pola, ka ihu mua, a me ke kaæele o nä waæa kaulua; æo ia hoæi, æo ka Hae Hawaiæi, paæi mau æia kona nui kino i mea hoæonaninani i ka wäwae o ke kanaka, ma nä käkini a me nä kämaæa o nä känaka näna e küæai mai ana.
Eia hou aku, æo nä æona pä æoihana näna e küæai aku ana i ua mau käkini a kämaæa lä, he Hawaiæi nö. æO ia mea æo ka höæihi a me ka hoæohanohano ma ke æano Hawaiæi, he mea pöhihihi wale ka hoæomaopopo æana iho. I hewa nö ka hoæopoina æana i ka mea näna i hoæopoina mai. A eia mai kuæu wahi nïnau i ka mea heluhelu: He küpono ka waiho æana mai o ka Hae Hawaiæi i ka wäwae o ke kanaka?
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.