Synopsis: The author offers some older Kauaæi terms to be used in the revitalization of Hawaiian.

æAnoæai nö käkou me ke aloha. æAuhea æoukou e nä ipo æöahi o Näpali, e nä keiki æaloæalo kuäua o Hanalei, e ke kalukalu o Këwä, e ka iæa hoæopä æili o Waimea me nä æöhiki haehae kapa o Waiolono, e hoæolono mai — æo kä käkou haæawina këia no ka æölelo Kauaæi. Eia nö kahi keiki o ka malu o ke ao kukui lau nui o Kona e hoæolaha aku nei i kekahi mau æölelo o ka æäina hemolele i ka mälie. æOiai e hoæöla hou æia nei ka æölelo Hawaiæi ä puni ka pae æäina, he mea maikaæi ke kiæi käkou i nä æölelo kahiko o ko käkou mau mokupuni ponoæï, e mälama nö, a e aæo aku i ka hanauna hou, o pau loa auaneæi i ka nalowale.

Ma ka nüpepa kahiko au i æike mua aæe ai i këia æano æölelo a i ia manawa nö i hoæoholo ai e æimi aku i kekahi mau æölelo hou aku no ka mea, he maikaæi nö ke æike æia ke kanaka ma käna æölelo, e laæa ke kapa æana a ka poæe Maui i ka höæiæo he pohole ä hiki i këia lä. Pehea lä kä ke Kauaæi? Aia ä æimi aku. No laila, ua æimi akula au i kekahi mau huaæölelo i höæike æia he Kauaæi ma ka puke wehewehe a Pukui, pëia pü me kekahi mau huaæölelo a Fornander i hoæolako ai ma käna puke, a æo kekahi, he mea i lohe æia ma kekahi lïpine ma ka papahana lekiö æo Ka Leo Hawaiæi.

Aia ma lalo iho nei he mau æölelo Kauaæi. E wehewehe æia ko läkou manaæo a e höæike æia hoæi ka hoæopuka æana a ka poæe mänaleo i këia mau æölelo no ka mea, he keiki æölelo kualua au e aæo mai nei i ka æölelo o ka æäina, æaæole nö e lawa ka hoæomaopopo æana iho i ka huaæölelo ma ka puke wehewehe wale nö, e aho nö ka mämalaæölelo.

æÄhë – æO ka æähë, æo ia nö kekahi kalo ulu wale o ke kuahiwi i kapa æia he æäweu a he æäweuweu paha, a he manauea a mäæauea paha i kekahi æölelo æana. He kalo mäneæoneæo këia ke æai aku. Eia kekahi moæolelo a Edward Kanoho, no Lïhuæe, Kauaæi, ma Ka Leo Hawaiæi i ka lä æekolu o æApelila, 1977: “A kekahi manawa nö hoæi, makemake kuæu päpä e hele e kiæi æähë.” A hoæäkäka akula æo Kanoho, “He æano kalo këlä, no ke kuahiwi.” Höæike nö hoæi æo Pukui he huaæölelo Kauaæi këia.

Küoæe läua æo Kupaæeli – Penei mai æo Hoæoulumähiehie ma ka moæolelo æo Hiæiakaikapoliopele; “Ua olelo ia o kuo’e ka huaolelo kahiko loa a na kanaka o Kauai no ka huaolelo hele a hoi hou mai paha.” Hoæohenehene akula æo Pele iä Lohiæau “…no ke kupaeli maoli no o kau kuo’e ana.” Wehewehe ka mea käkau, ma ke æano like me kä Pukui, he huaæölelo Kauaæi æo “kupaæeli” no ka lohi. Aia këia mau æölelo ma loko o ka nüpepa æo Ka Naæi Aupuni, i ka lä 13 o Iune, 1906.

Küpopou – æO ke küpopou, æo ia ka iho æana, e like paha me ko ke kanaka iho æana mai uka i kai. æAæole këia i helu æia he huaæölelo Kauaæi e Pukui, akä he helu æia nö ma kä Fornander me ka manaæo, “iho mai.” Eia kekahi hoæopuka æana ma ka Moæolelo æÖnini Puæuwai no Kamaakamahiæai: “E na kanaka paakiki o Kauai nei la e! E kupopou aku oukou a hapai i na kaulua o na ’lii o Oahu a kau i kula nei, a hapai loa mai no a hoea i ka hale nei.” æO ke kauoha këia a Manouli, ke aliæi o Kauaæi, i kona poæe känaka, aia ma Ke Aloha æÄina, i ka lä 18 o Iune 1910.

Nöpili – He nui nä æano æoæopu o Hawaiæi nei, æo ka näpili kekahi, he nöpili ia i ko Kauaæi poæe, a he æunuloa hoæi, wahi a Pukui. Eia kekahi hoæopuka æana: “… e hoouna aku oe ia Kaelele ko kukini mama iuka o Wainiha, i na oopu Nopili ai lehua, ke moe mai la ua piha i ka momona, ua pu-ia pu me ke ala i ka ua mea o ka ai i ka liko o ka pua lehua…” No loko mai këia o kekahi moæolelo kaæao no Nämakaokapäoæo, ma ka Nüpepa Küæokoæa i ka lä 9 o Malaki, 1917.

No laila e nä Kauaæi a me nä känaka äpau e hoæoheno nei i ka æölelo makuahine, e hoæopaæa nö käkou i këia mau huaæölelo nei me ka manaæo e mälama ä mau loa aæe!