Synopsis: In our small archipelago, many of us thrive in the ocean that surrounds us. However, many others have grown up here without a necessary understanding of the power of the ocean. On an island, such deprivation can lead to tragedy. What can be done?
Eö e nä lawaiæa, nä hoe waæa, a me ka poæe heæe nalu hoæi! He leo hoæomaopopo këia no æoukou, e nä känaka mäkaukau ma ke kai a me nä känaka maæa æole hoæi. Eia nö käkou ke noho nei ma këia pae æäina e lana nei ma waenakonu o ka Päkïpika, akä naæe, aia nö he mau keiki nele i ka æike æole no ia mea e kaæapuni nei iä käkou, æo ia hoæi ke kai. No laila, he leo kono pü hoæi këia iä æoukou e ka poæe i hänai æia a alahula ke kai, e noæonoæo iho i mau ala e kökua aku ai i këia mau keiki æilihune i ka æike æole i ka waiwai o ke kai.
Manaæo nä luna o ka æoihana kiaæi ola, ua hoæëmi æia ka nui æiæo o ka helu o ka poæe i pïholo i mea e nä ai ka makaæu o ka poæe malihini e kipa mai ana. Hoæopuka æia mai nö paha kekahi mau helu, a hünä æia kekahi. Kainö, æo ka malihini wale nö ka luaahi e pau ana i ka pïholo ma ke kai. Eia kä naæe, he æano nui nä Hawaiæi e pïholo ana kekahi. Pehea lä, æaæole paha e aæo pono æia nei ka æauæau æana ma ke kai? Pëlä nö paha. æO nä mäkua hoæi, æaæole nö paha i paæa pono iä läkou ka æike pili i ke kiaæi maikaæi æana i kä läkou mau keiki oi kipa aku ka æohana i nä kai o ko käkou mau mokupuni. Ma ka hopena o këia æatikala, waiho æia he mau loina maæamau no nä mäkua e heluhelu mai nei. Ua haæalele paha nä keiki o këia au i ke kai, a huli akula i nä mea päæani haole, e laæa ka pöpeku, ke kelepona, ka paikikala, a pëlä wale aku? Pëlä nö paha kekahi. Akä, æo kekahi kumu nui, æo ia hoæi ka nele o nä papahana Hawaiæi æole näna e aæo i haæawina pili i ke kai.
He mau papahana naæe e kü nei no ka mälama palekana ma ke kai. æO Nä Kama Kai kekahi. Na ka æohana Desoto ia i hoæokumu ma ke æano he hälau aæoaæo no nä keiki o Hawaiæi nei nona nä mäkua i hiki æole ke lawelawe i ia hana, æo ia hoæi ka hoæoili aku i ia æano æike ma luna o läkou. æO Ke Kula hoæämana æo Mälama Honua ma Waimänalo kekahi. He kula ia näna e hoæokomo ka æike kupuna i loko o ka papa me ka manaæo, e ili mai ana nä loina waiwai o ko Hawaiæi poæe küpuna i luna o ka hanauna o këia au nei. Aia nö kekahi papahana, æo Jr. Lifeguards hoæi. Aæo æia nä keiki i nä æano hana o nä Kiaæi Ola o Hawaiæi nona ke kuleana æo ka hoæopalekana æana i nä poæe a pau ma ke kai. Manaæolana æia, e mälama mai ana nä keiki i ka æike a nä kumu e hö mai ai ma o ka hoæomau æana i nä æano hana koæikoæi i paæa iä läkou.
Eö e nä mäkua, e kauleo au iä æoukou, e æoluæolu, e heluhelu pono a e nalu pono i këia mau manaæo nui. Ke hele kahakai ka æohana, æo ka palekana ke kuleana helu æekahi. Inä he mau keiki käu, inä hoæi, æo ke kuleana helu æekahi ia nou e mälama ai. Aia nö paha nä Kiaæi Ola ma kahakai kekahi, akä naæe, æaæole loa läkou he mau kahu hänai no kä æoukou mau keiki. No laila, inä æaæole ikaika läkou keiki ma ke kai, e hele pü nä mäkua. Ke kipa malihini aku i kekahi kahakai, e launa pü me nä Kiaæi Ola o laila, a nïele aku no ka æike e pili ana i ke æano o ia kahakai. æOkoæa këlä kai, æokoæa këia kai, a he mau loli ko këlä me këia hola. Eia hou, e nä mäkua, e hoæokomo aku i nä keiki i loko o ka papahana Jr. Lifeguards, i hiki ai iä läkou ke aæo mai e pili ana i ka palekana kai. Pëlä pü nö hoæi me nä känaka oæo. Inä æaæole maæa i ke kai, mai hilahila, e æimi i kökua a mälama pono. Mai poina, æeä! æO æoe ka luaahi o kou moloä iho, a me kou mälama æole æana i ke kuleana helu æekahi.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
