Synopsis: The state visit of the emperor and empress of Japan took place in the United Kingdom between June 22 and June 28. The imperial family had carried out official duties overseas since ancient times. In 1881, King Kaläkaua was the first monarch to circumnavigate the world.
æAuhea æoukou e ka poæe huakaæi kaæpuni honua. Mai ka lä 22 a i ka lä 28 o Iune, huakaæi akula ka æEmepela a me ka æEmepela Wahine Kepanï i æEnelani e kipa ai i ka Möæï a me ka Möæï Wahine hou, nä wahi pana, a me ke kulanui a ia mau aliæi e noho haumäna ana. I ka hale aliæi æo Buckingham Palace, ma Ladana, e welo ana ka hae Kepanï a me ka hae æEnelani no ka hoæohanohano æana i nä hoa kipa Kepanï. Ua mälama æia ka paikau koa me ka huakaæi a ka æEmepela a me ka æEmepela Wahine ma luna o ke kaæalio. Ua hulö aku nä makaæäinana i nä Möæï æEnelani a me nä æEmepela Kepanï e holo ana ma ke alanui. Ma hope aku, kono æia ua mau æEmepela nei i ka päæina ma ka hale aliæi nui e ka Möæï æEnelani. He hanana koæikoæi këia no ka hoæoikaika æana i ka pilina ma waena o æEnelani a me Iäpana.
Ma Hawaiæi nei, i ka wä e noho aliæi ana æo Kauikeaouli (Kamehameha III) mai ka makahiki 1825 a ka makahiki 1854, huakaæi pinepine akula nä aliæi ma nä æäina æë ma ke æano he kanikela. Ua akamai läkou i ka æölelo Hawaiæi, ka æölelo Pelekänia, a me nä æölelo o kekahi mau æäina æë. I ka wä iä Kaläkaua, mai ka makahiki 1874 a i ka makahiki 1891, hoæoikaika nä aliæi i ka pilina me nä aupuni o nä æäina æë no ka holomua æana o ka æoihana kälepa a me ka æoihana mahikö. I ka makahiki 1881, holo mäkaæikaæi ka Möæï Kaläkaua, a æo ia ka Möæï mua loa i kaæapuni i ka honua.
Holo akula ka mokuahi o ka Möæï ma luna o nä æale hänupupa o ka moana a pae aæela i Kapalakiko. Hoæokipa æia æo ia a me kona mau ukali ma ka Palace Hotel e nä maka hanohano o laila. Ua hui pü ka Möæï me ke kanikela Hawaiæi a me nä känaka o ka æAha Senate. Ma hope o ka noho æana he 10 lä, haæalele akula ka Möæï iä Kapalakiko a holo i Iäpana.
Ua höæea akula ka mokuahi ma ke awa ma Yokohama. Aia nö a pae akula ka Möæï i uka, hoæokani maila ka püæali puhi æohe Kepanï iä “Hawaiæi Ponoæï”, a häæawi pü akula läkou i nä pü aloha i ke alo. Ua holo ka Möæï a me kona ukali ma luna o ke kaæa æEmepela i kona hale aliæi. Piha ke alanui i ka lehulehu me ka pulelo like æana o ka hae Hawaiæi a me ko Iäpana. Huakaæi akula ka Möæï a me kona mau ukali i Tokyo, kahi e kü ana ka hale aliæi. Ma laila i hui pü ai ka Möæï me ka æEmepela Meiji. Ma hope o ka luakaha æana i ka nani o ka mauna Fuji no 10 lä, holo akula ka Möæï no kahi æäina æë.
æAu akula i ke kai loa a höæea i ia æäina kaulana no kona Möæï Wahine, æo ia æo Ladana, ma æEnelani. Ua huakaæi ka Möæï Kaläkaua ma luna o ke kaæalio i hoæouna æia mai e ka Möæï Wahine Vitoria me ka paikau koa. Häæawi akula nä makaæäinana i nä hulö i këia mau Möæï. Ua hui a päæina pü ka Möæï Kaläkaua mä me ka Möæï Wahine Vitoria a me kona æohana aliæi. I ko läkou walaæau æana, püæiwa ia Möæï Wahine i ke akamai loa o ka Möæï Hawaiæi a me nä aliæi Hawaiæi i ka æölelo Pelekänia.
I ia wä, hoæopuka nui æia nä nü hou “hulö” no ia huakaæi kaæapuni honua a ka Möæï Kaläkaua ma nä nüpepa æölelo Hawaiæi. Ua haæaheo paha nä känaka Hawaiæi i ka welo mau o ka hae Hawaiæi a me ka hïmeni æia æana o Hawaiæi Ponoæï ma nä æäina æë. æAæole läkou i noæonoæo e lilo ana ka hae Hawaiæi i hae malihini. He moæolelo koæikoæi këia e hoæomanaæo ai nä känaka o këia au. No ka mea, æaæole hoæoili æia ka noho aliæi æana, a he minamina hoæi ka æike æole æia o nä nü hou “hulö”. Inä hoæoili ka hanauna hou i kona hoæoilina no ka noho aliæi æana a hiki i këia lä, pehea lä ke æano o ke aupuni, ka æäina, a me ka pilina ma waena o nä känaka o këia æäina?
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
