Synopsis: How can spoken Hawaiian become more commonly used and heard? Making free classes available at convenient times for more people, having signs in Hawaiian in public places, encouraging the use of Hawaiian words in conversations among non-fluent speakers, and having restaurant menus in English and Hawaiian instead of English and Japanese.
No ke aæo æana i ka æölelo Hawaiæi ma loko o nä kula, he uku ka mea e pono ai. I holomua ke aæo æana, aia ka pono i ka uku aku no nä papa, e like me nä kula küæokoæa. Eia naæe, pehea lä e aæo ai ma waho o ke kula? Wahi a kauwahi haumäna ma Mänoa, he kü nö i ka pïpiæi ka uku kula. Nui ka minamina i ke kälä! æEhia kä hoæi mea aloha! Eia naæe, inä aia he mau papa manuahi, e ulu ka æiæini i ka æimi naæauao. Eia nö ke mälama nei æo Kahanuola Solatorio i ka papa manuahi i kapa æia æo “E Hoæopili Mai”. æO ke æano o nä haæawina i koi æia, ua hiki i nä haumäna ke aæo ma ka wikiwiki a läkou e makemake ai. Aæo æo ia he alo a he alo a ma o ka pünaewele kekahi. Häkälia nö a hana käkou a pau pëlä, e ola ana ka æölelo a me ka hoihoi i ke aæo! Keu ka paæahana o ka lehulehu. Maikaæi këia æano papa.
E piæi ana paha ka hoihoi i ke aæo æana i ka æölelo Hawaiæi ke æike æia ka æölelo ma nä wahi e hele nui æia e ka lehulehu, e laæa nä hale kuæai, nä hale waihona puke, nä hale aupuni, nä kula, a pëlä nö me nä wahi a pau o ka nohona o këia mau lä. Maæa ke kanaka a maæa ka poæe a pau e noho ana ma Hawaiiæi nei i ke æano o nä hua æölelo Hawaiæi. Hoæomaopopo æia paha kekahi mau hua ke æike pinepine æia ma loko o kahi e hana ai a leæaleæa ai paha. Mahalo nä haumäna o ke kula æo Kamehameha ma Maui. He kü nö i ke akamai. Ua haku läkou i höæailona no ka hale küæai æo Pukalani Superette i mea e höæike ai i ka inoa o nä mea æai like æole ma loko o ka mähele hua. I hoæopaæa æia ka hana o ia mau hua æölelo i ka naæau, e aæo pü æia paha kekahi mau hua æölelo hou aku a paæa mai ka æölelo æöiwi. E ola ka æölelo Hawaiæi ma o kona kümaka æana.
Ma ka hana ka æike. æAæole i kana mai ka nani ke walaæau Hawaiæi käkou he alo a he alo. Pömaikaæi ka æohana ke paæa mai ka æölelo makuahine. A no laila, e hoæoulu i kou æohana æölelo Hawaiæi. æAæohe nö a he wä, e mähuahua mai nä känaka e hoæomaopopo ana i nä hua æölelo Hawaiæi, a laha aku ka æölelo mai æö a æö. I kekahi manawa, i nïnau aku ka hana oæu i kahi wahine i kona kumu e lawe ana i ka lauhala ma luna o kona kaæa, pane maila he kumu æölelo Hawaiæi æo ia a kamaæilio mäua. Ua lilo æo ia i hoa æölelo noæu. Eia hou, i nïnau aku ka hana i kekahi kanaka kamaæäina ma kekahi päæina inä ua paæa iä ia kekahi æölelo ma waho o ka namu haole, pane æo ia he këkelë laepua kona i ka æölelo Hawaiæi. Pëia nö i loaæa mai ai he hoa æölelo hou. æAæohe wahi hilahila oæu i ke kamaæilio, no ka mea, nui ka poæe e æimi ana i hoa walaæau æölelo Hawaiæi.
æAole maopopo pololei i nä malihini kekahi mau hua æölelo Hawaiæi, e laæa æo “aloha”. Pilikia ia hua i ka nele i ka pöæaiapili æölelo Hawaiæi æole. Inä e mau aku pëlä, he nalo mai koe o ka manaæo maoli o “aloha”. Manaæo ka malihini, æo ka æölelo Pelekania ko Hawaiæi æölelo, no ka mea, æaæohe maopopo iä läkou ka pilikia o ka æölelo Hawaiæi. E aæo æia aku nä möæaukala æölelo Hawaiæi iä läkou. æOiai läkou e kipa ana iä Hawaiæi, makemake läkou e æike i ke æano o ka æai ma ka hale æaina. Aia nä papa kuhikuhi meaæai ma ka æölelo Pelekania a me ka æölelo Kepanï, æaæohe nö ma ka æölelo Hawaiæi. E aho e käpae æia ka papa kuhikuhi æölelo Kepanï, a e höæike æia naæe ma o ka æölelo Hawaiæi, i hoæolauna æia ka malihini i ka æölelo Hawaiæi. Aia nö läkou a æike a lohe paha i ka æölelo Hawaiæi, e maopopo iä läkou ko Hawaiæi æölelo ponoæï. Na ka æölelo Hawaiæi ana ka lanakila!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.