Synopsis: An interesting debate in the old Hawaiian newspapers reveals a penchant for smack talking in Hawaiian.

Aloha wale mai käkou e ka poæe puni heluhelu moæolelo kahiko. I ka lä 10 o Pepeluali, MH 1911, ua puka mai kekahi mana o ka moæolelo o Kamehameha I i loko o ka nüpepa Kuokoa Home Rula. Na S. M. Kamakau paha ia mana, æaæole naæe au i æike maka i kona inoa. He mau mahina ma ia hope mai, i ka lä 10 o Mei o ia makahiki nö, ua leka aku kekahi wahine nona ka inoa æo Mrs. Kamaka Stillman, i ka nüpepa Ke Au Hou, ma lalo o ia poæo inoa hoæokahi nö e kau maila i luna aæe nei, æo ia hoæi, He Pane na “O-u-ka-maka-o-ka-wauke-oi-opiopio”. æO ke æano o ia “pane”, he hoæohalahala æana i kahi manaæo kuhi hewa i puka mai ma loko o ia moæolelo, kahi e æölelo æia ana na Naeole æo Kamehameha I i hänai. Na Kekuiapoiwa, ka lüauæi makuhina o Kamehameha I, näna nö ua Kamehameha nei i hänai.

Ma ka pukana o kekahi pule mai, ua pane aku kekahi mea heluhelu nona ka inoa æo Kohala-nui-Kohala-iki, me ke küæëæë æana i ia manaæo o Mrs. Stillman, a e käkoæo ana i ka moæolelo a Kamakau. æO ia paio æölelo aku nö kä läua a hala he æelima pule, a hiki i ka pane æole mai a Mrs. Stillman. I loko o ka lima o ka leka, æölelo akula æo Kohala-nui-Kohala-iki i kona hoa paio, ua æike æo ia i ko ia ala manaæo, ua puka mai ma loko o kekahi o nä nüpepa æölelo haole. Aloha nö! æO ka mea naæe a käkou e kamaæilio ai ma æane’i, æaæole nö ia æo ka mea näna æo Kamehameha I i hänai. E kamaæilio naæe käkou no ke æano o nä æölelo küamuamu i puka mai ma o kä läua mau æölelo. A æoiai, æaæole lawa nä æïniha ma lalo nei e höæike ai i nä æölelo kikoæï a pau, e kamaæilio æia ana ke æano o ia mea he hoæohalahala i mua o ke äkea. æO ka poæe hoihoi i nä æölelo kikoæï, e æimi aku nö æoukou i loko o Ke Au Hou.

Ua maopopo iä käkou he mana ko ka æölelo. He mana hoæi ia e höæeha ai i ka hoa kanaka. I koæu aæo æana i ka æölelo Hawaiæi ma ke æano æo ia ka lua o kaæu mau æölelo, pëlä nö kaæu lohe. Eia hou, æo ka æölelo æino i kia æia aku i ka hoa kanaka, wahi a Mrs. Pukui, ua hiki ke hoæihoæi æia mai no ka æai æana mai i kona kahu. æO Kohala-nui-Kohala-iki mä naæe, me Mrs. Kamaka Stillman, eia nö läua i mua o ke äkea ke hoæounauna aku nei me ka hoæouna mai hoæi i nä akua lele! Me he mea lä, æaæohe wahi hopohopo o hoæihoæi æia mai. A no ke aha hoæi? He nïnau wähi pünia hoæi këlä! æAæole naæe e hihi. E nänä æia ke æano o ke küamuamu. Aia nö paha i laila ka haæina.

Eia mai æelua laæana. E nänä mua æia kahi æölelo hoæohalahala a Mrs. Stillman. Wahi äna, æo ka hilikau o ke kükulu manaæo æana o Kohala-nui-Kohala-iki, hoæopuka æo ia i kahi æölelo noæeau (#486), æo ia hoæi, Hauhili ka æai a ke kaweleæä. æO ia hoæi, i ka paæa æana o ke kaweleæä i ka makau hele a hihia ke aho. æO Kohala-nui-Kohala-iki hoæi, ua kapa akula iä Mrs Stillman i ke aliæi kükae popolo, æo ia hoæi, he aliæi nona ka makuahine makaæäinana. Noæu iho, he mau hoæohalahala akamai këia, no ka mea, æaæole i hoæopuka pololei æia aku nä æölelo æino, æaæole i kuhikuhi pololei æia ka hoa paio ma o ka hua æölelo “æoe”, a ua hoæohälike æia ka hana a ka hoa paio me kekahi mea maæa mau o ka nohona kanaka, he kükae æeleæele.

æO ka æoiaæiæo, e ka makamaka, inä e heluhelu æoe i këlä mau leka ma loko o Ke Au Hou, æano nui ka hoæopuka æia o ka hua æölelo “æoe”, me ke kia pololei aku i ka manaæo æino i ka hoa paio. Maliæa, he küpono ia hana i ka wä e paio æölelo æia ana kekahi nïnau koæikoæi loa, e laæa ke kuleana no ka hänai æana, a me ka hünä æana i ke aliæi nui, no ka mea, ua maopopo, e hoæäæo ana kona mau æenemi e pepehi iä ia æoiai æo ia e kamaliæi ana (“O-u-ka-maka-o-ka-wauke-oi-opiopio”) – i æole hoæi e ola mai a e laha aku käna mau pua (o nui auaneæi kawowo aku).

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 808-956-2627 (Laiana)

>> 808-956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.