Synopsis: The Hawaiian language movement has produced a community of speakers that is heavily dependent on verbal constructions. This has obscured the development of certain nominal constructions that are much less complex and infinitely easier to acquire.
Aloha mai nö käkou e nä makamaka heluhelu o ka æölelo Hawaiæi. Eia nö käkou ke aæo nei i kä käkou æölelo makuahine ma ke æano he æölelo æelua, eia nö hoæi ke kupu mai nei kauwahi hemahema pilina æölelo. A æoiai, he hopena maæamau ia no ka haumäna e æaæa nei i ka hoæopaæa æana i ka lua o ka æölelo, ua manaæo kä æoukou wahi mea käkau nei no ka wehewehe i kauwahi manaæo no ka hoæopuka æana i ke ai i mua o ke äkea. Ma mua naæe o ka lele æana i loko o ia kai, aia ka pono æo ka wehewehe aku i ke kumu e häpai æia nei ua kumuhana nei. æO ia hoæi, he mea pohihihi ia e pilikia nei käkou a pau i këia au o ka hoæöla hou æana i kä käkou æölelo. He æölelo aloha nui æia hoæi, nona naæe ke külana küpilikiæi maoli. æEä, e ka makamaka, æaæohe oæu manaæo hoæohalahala i ka poæe æakahi akahi wale nö, no ka mea, ua pilikia käkou a pau i ke kulukulu mai o nä manaæo haole i loko o kä käkou æölelo.
E æoluæolu, e ka makamaka, e hoæomanawanui mai i këia kumuhana wähi püniu. E hoæäæo nö au i ka höæalo i ka pïpï æana i nä hua æölelo pilina æölelo ma luna o kä käkou mea æono nei, æo ka æölelo makuahine, o pau auaneæi kona æono. E wehewehe naæe au i ke æano o ka hoæohana æia o ke ai, a me kekahi ala no ka höæalo æana i ia hua. He puka mai nö ia ma kauwahi o ka æölelo, eia naæe au ke nänä nei i kona puka æana ma kekahi laæana maæalahi. æO ia hoæi, ma ka höæike æana i kekahi manaæo no ka wehewehe æana i kekahi hua æölelo æë aæe. Ua hiki ke päkuæi mai i kekahi hua æölelo a hopuna æölelo paha ma hope ona. Na ia æölelo nö e höæike mai i kekahi manaæo e akäka ai ua hua nei. Eia nö kekahi laæana: ka hale aæu i kükulu ai. E mälama æia ke ai ma laila!
æEä, e nä makamaka, ua æike æoukou i ke ai ma loko o ia laæana? Nui ka pilikia o käkou i ka hoæomaopopo æana i kahi küpono no ka höæike æana i ke ai. æO ia ihola nö koæu kumu o ka häpai æana i kekahi ala no ka wehewehe æana i ke æano o kahi hale i loko o ko käkou laæana, me ka höæalo æana naæe i ke ai. Penei hoæi: ka hale aæu o ke kükulu æana. Eia kä, æo ia manaæo like nö ia, a ua höæalo æia ke ai! Noæu iho, he manaæo maæalahi nö ia o ke kükulu æana. æAæohe ona ai, a æaæohe hoæi mäka no ka höæike æana i ka wä o ia kükulu æana. Aia nö paha ka höæike æia o ka wä i loko o ka pöæaiapili. E æoluæolu nö hoæi ka naæau i ka hopohopo æole æana i kahi küpono a küpono æole paha no ka höæike æana i ke ai. Hele a maæalahi ke kükulu manaæo æana, a pau ka hopohopo æana i kahi küpono o ke ai.
No laila, no ke aha lä ka hoæopunahele æia æana o ke ai, a me ka höæalo æia o kona hoa hoæokë ai? Noæu iho, he æölelo piha ka æölelo haole i nä painu (verb), a æo ka painu kahi e puka ai ke ai. A no ka paæa æana o ia æölelo iä käkou, maæa käkou i ke kükulu æana i ko käkou manaæo ma o ka painu, me ka höæalo hoæi i ke kiæa. Eia nö ke pï nei ka æamo o käkou haumäna i ka hoæopaæa æana i ka lua o ka æölelo, i ko käkou æölelo makuahine hoæi. æO ka huikau nö ia o ka manaæo i ka noæonoæo æana i kahi küpono o ke ai. No ke aha lä ke aæo æana i kahi haæawina hoæohuikau manaæo e pili ana i ke ai æoiai kona hoapili maæalahi e hulikua æia nei? Aia nö ka pono æo ka huli hou aku a nänä i ua hoapili nei. Aia nö æo ia ke kali maila æo ka hoomaopopo æia o kona waiwai ma loko o këia wä hoæöla æölelo.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.