Synopsis: Part 2. Like the rising and setting of the sun, throughout the history of the world, large empires rise and fall. Like the Roman empire, the U.S. empire will eventually fall. This two-part series compares the conditions inside the U.S. to those of the Roman empire before its collapse.
Nä pilikia lähui: Ma ka æaoæao komohana o ke aupuni æemepela æo Loma, ua noho ka lähui Läkina, a ma ka æaoæao hikina, ua noho ka lähui Helene. Ua paio pinepine këia mau lähui æelua e pili ana i nä nïnau moæomeheu, nä nïnau haipule, a me nä nïnau kälaiæäina. æAæohe wahi lökahi ma waena o ia mau lähui a æelua. Mähuahua aæela nä hihia a hoæouka æia auaneæi kekahi kaua. Nui nö ia mau pilikia ma waena o nä poæe like æole. I këia manawa, ma loko o æAmelika, æike æia këia mau pilikia like. E hü ana nö ka hoæohuoi o nä poæe æAmelika kekahi i kekahi. He paio wale æia nä mea he nui e paio wale ai nö. æO ke æano o ke kälaiæäina ma waena o ka æaoæao Kemokalaka a me ka æaoæao Lepupalika, ua hulikua æino nä æale o ke kai. æAæohe wahi hilinaæi o kahi i kekahi. Nui nö hoæi ka paio æana e pili ana i ka æömilo keiki, nä känäwai hoæopaæi i nä poæe komo malü mai, nä komoneæe, a me ka hopena o nä mea æaeæa hale æole. A he lehulehu nö hoæi nä hihia ma waena o nä lähui like æole. Like æole nö nä manaæo o nä poæe haipule, a nui nö hoæi nä manaæo æino e kupu mai ana ma waena o nä æahahui haipule. æAe. Päkela ka hoæohuoi o kekahi i kekahi. E hü ana nö nä æölelo makawela ma luna o ka Facebook a me ka Twitter. E hü ana nö hoæi ka inaina i loko o nä poæe æAmelika, a e lilo auaneæi këia inaina i kaua küloko.
Nä kaomi kälaiæäina küwaho: Kinikini nä æäina æë a me nä paio like æole i makemake i ka hoæohiolo æana o ke aupuni Loma. æO ia hoæi, ka lähui Kelemania, ka lähui Visigoth, ka lähui Vandal, a me ka lähui Hun. Lehulehu nö nä manawa a ia mau poæe i hoæouka kaua ai i ka æemepela Loma. Ua æaihue pinepine ia mau poæe i nä mea like æole ma luna o nä ala hele kälepa o Loma. Ma muli o këia lilo æana o ka waiwai i ka æiole, hoæopöpilikia æia ka hoæokele waiwai o Loma. I këia manawa, e hoæopöpilikia æia ana æo æAmelika ma muli o kona mau paio like æole. E hoæopöpilikia ana ke aupuni Lükia ma o nä hoæouka kaua lolo uila, a me ka päpaho launa. E hoæopöpilikia ana æo Kina ma o ka hoæokele waiwai, a me ka hoæouka kaua lolo uila. E hoæopöpilikia ana nä poæe limahaeweli, a e kaomi æia ana æo æAmelika e æIlana a me Kölea æäkau.
æAæole hiki ke wänana æia ka manawa kikoæï o ka hiolo æana o æAmelika, eia naæe, ma muli o nä höæailona ikaika i æölelo kükä æia ma luna aæe nei, he hiolo mai koe. He aha ka hopena ma hope o ka hiolo? Malia paha, e like me nä æäina o ka æemepela Loma (a me ka æemepela USSR), e lilo nä moku æäina o æAmelika i mau æäina küæokoæa. No laila, e hoæokumu hou æia ke aupuni Hawaiæi, a e æike æia nö ko Hawaiæi külana maoli he æäina küæokoæa, e like me kona æano ma mua. Na wai e hoæokumu hou i ke aupuni æo Hawaiæi? Ke hiolo, aia ana iä wai ka mana? E hoæokuæupau æia ana ka mana kälaiæäina a komo i loko o ke külana o ke kiaæäina a me ka æahaæölelo. Akä, æaæole na läkou e noho aupuni, na ka Hawaiæi wale nö e noho aupuni.
E kuæu mea heluhelu, malia paha, e nänä pololei ana këia mea käkau i ka æöpua o ka æäina, a hilinaæi mai paha æoe, e hiolo auaneæi ke aupuni æAmelika. Hele a he æoiaæiæo, e hoæomäkaukau paha käkou e noæonoæo i nä mea a käkou e hana aku ai. No ka mea, häkälia nö a napoæo ka lä ma ka æemepela æAmelika, e huki æia ka hae Hawaiæi i luna o ka hale aliæi æo æIolani. E hoæomäkaukau nö käkou!
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.