Synopsis: Man’s impact on the environment is unmistakable. There are examples such as the great Pacific garbage patch and the numerous effects resulting from climate change. Who is responsible for protecting the natural world? The major religions, including Christianity, recognize the responsibility we all have to protect the precious creations of this world.
Ua ahuwale nö nä hopena æino o nä hana a ka lähui kanaka i ka honua, e laæa ke ahu æöpala Pakipika nunui a me nä hopena e kupu mai ana ma muli o ka loli æana o ke aniau. Na wai e kiaæi i ke ao külohelohe, a he aha nä mea e aæo æia mai ana e nä hui hoæomana nui e pili ana i ka mälama æana i ke ao külohelohe?
Wahi a kekahi papahana noiæi, aia i nä hui hoæomana nui ka heluna nui o nä känaka, penei: æo nä Kalikiano (32%), nä Muslim (23%), nä Hinekü (15%), nä Buda (7%), nä Iukaio (0.2%), a æo nä hoæomana æë aæe e laæa ka Jainism, Sikhism, Shintoism, Taoism, a pëlä aku (he 7% ke hui pü æia). Wahi a kä Molloy puke æo “Experiencing the World’s Religions”, he mau aæo æana ko këlä me këia hui hoæomana e pili ana i ko läkou kuanaæike ao külohelohe. Koikoi ka puke æo Quran i ka Muslim e noæonoæo i ke ao külohelohe ma ke æano he höæailona ia no ke akua, a no laila, na ka lähui kanaka ia e kiaæi. Loaæa i ka Hinekü kekahi mau manaæo näna e koikoi ko läkou kiaæi æana i ke ao külohelohe, e laæa ka dharma, a me ka prakrti, a he alakaæi nö æo Mahatma Gandhi i ke koikoi æana i ka mälama æana i ke ao külohelohe. He mau loina ko ka Buda e pili ana i ke kiaæi æana i ke ao külohelohe, a hoæälaala nö ka Dalai Lama mä no ke küpaæa æana ma hope o ka æäina a me ka lewa. E aæo æia ana e ka hoæomana Iukaio, aia ka pono æo ka mälama æana i ka honua i paæa kona æano a like a like me kona wä i häæawi æia mai ai e ke akua, a no laila, e kiaæi æia ke ao külohelohe. Wahi a ke aæo æana a ka hoæomana æo Jainism, hiki ke loaæa ka mälamalama ma o ka hana lokomaikaæi a me ka mälama æana i nä mea ola a pau.
No ke kuanaæike kuæuna o ke Kalikiano, aia ma ka puke æo Genesis kahi e höæike æia mai ai ka hoæokumu æia æana o ka honua a me ka lähui kanaka. æO ke ao külohelohe, e hoæohana æia no ka waiwai o nä känaka a pau. Manaæo æia, æoi aku ke külana kiæekiæe o ka lähui kanaka ma mua o ko nä mea æë aæe a pau o ke ao külohelohe. Wahi a White (1967 The Historical Roots of Our Ecological Crisis), æo ia kuanaæike o ke Kalikiano kekahi kumu nui o ka lukuæia æana o ke ao külohelohe. Eia naæe, e loli ana këia manaæo kahiko a ke Kalikiano. Hoæälaala ka Pope Kakölika æo Francis i nä känaka a pau e hoæomalu i ke ao külohelohe a ke akua i hoæokumu ai (2015 Laudato si). æAelike nö hoæi kekahi mau æano Kalikiano he nui i ia manaæo o ka Pope. æO ia hoæi, nä Mekokiko, nä Molemona, nä Lukelano, nä Pelekepulikano, a pëlä aku. Me he mea lä, ke hala aku nei ka manaæo Kalikiano kahiko a lilo i mea wale nö no ke au i hala, a ua maopopo nö i nä alakaæi Kalikiano ka waiwai o ka mälama æana i ke ao külohelohe. I loko nö o këia hopena, aia nö ke koe mai nei kekahi mau Kalikiano nona ia æano manaæo kahiko. æAæole maopopo iä läkou ka waiwai o ke ao külohelohe, a ke noke nei läkou i ka luku æana i ka honua.
Na wai e kiaæi i ke ao külohelohe? He kuleana ko käkou a pau no ke kiaæi a me ka mälama æana i këia honua nei. E küpaæa nö käkou a pau ma hope o ka æäina, ka wai, ka lewa, a e mälama i nä makana waiwai o ke ao külohelohe me ka lokomaikaæi.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.