Synopsis: As the gap widens between the technologically advanced countries and those who trail behind, so does the gap in wealth that has been built on projects that threaten the life of our planet. Smaller developing countries bear the brunt of the concomitant pollution.
Ke æae aæe nei nä aupuni æoiæenehana o ka honua nei i ko läkou hewa ma ka hoæohaumia æana i ko käkou honua aloha nei, me ka höæalo a pakele pü æana paha i ko läkou kuleana no ka hoæoponopono æana i ia haumia a läkou i hana ai. I mähuahua maila ka waiwai o läkou ma o kä läkou mau hana hoæohaumia. Me he lä, he mea æole iä läkou ia hopena haumia i mua o ka mähuahua æana o ia mea he waiwai. Eia aæe ka hopena æino o kä läkou hana ke ili mai nei ma luna o käkou a pau, æo ia hoæi ka loli æana o ke aniau i æike æia ma ka hoæolawehala æana o nä ulia külohelohe ma æö a ma æaneæi o ko käkou honua aloha. He aha ka waiwai o ka æae æana i ia hewa inä e mau ana ia hana? He æae wale nö ia ma ka lehelehe. Aloha nö ko käkou honua!
A i hewa hoæi këia iä wai? He nïnau këia no ka mana, a no laila, æaæohe wahi hewa o ka poæe i paæa æole iä läkou ka mana e hana hewa ai! æAæohe hoæi he wahi hewa o ka poæe kupa o nä mokuæäina liæiliæi. æAæohe wahi æoiæenehana a läkou e alakaæi nei, näna hoæi e hoæohaumia mai nei i ko käkou honua, ko ka æöiwi, ka mea näna e pülama i kona æäina, a kaupale mau aku i nä æino a pau o ka höæea æana mai. I hewa nö i nä aupuni æoiæenehana, a i loko nö o ia mihi æana, æaæohe paha mea e oki ai ia hana, a æaæohe wahi mea e loli ai ia æano.
No laila, i hewa nö paha i ia mea he æänunu, a me kona hoapili æo ka hoæokëämaka. æAæohe nänä æia o ka hoa kanaka, ua kipa hewa naæe ke aloha i ke kälä. A ua lilo ua kälä nei he pulakaumaka na läkou, æaæole hiki ke æöhiki aæe. Pehea lä naæe kahi hoa kanaka? Eia nö ke hoæomanawanui nei i ka hopena o ia æänunu, æo ia nö ka hoæolawehala æana i ua mau ulia külohelohe nei. I æeha walania ia no käkou a pau e hoæomanawanui ai. æO ka mea naæe näna ia hana, æaæohe ona wahi æike lihi i ia mau haæawina æino. He æaeæoia naæe ka nohona. Ua lawa käna kälä e pakele ai i kona æäina i hoæohaumia ai, a e neæe paha æo ia i kahi æë, e laæa ko käkou mahina.
E nänä æia paha ka manaæo o “käkou”. I ka manaæo o läkou ala, æaæohe manaæo o ia hua. No käkou naæe e minamina nei i ko käkou honua, æo käkou, æo läkou, æaæohe wehena i laila. Eia hou, æaæole wale nö æo käkou e ola nei. æAæohe paha e poina nä mamo o këia mua aku. æAæohe o läkou hewa, akä, e hoæomanawanui ana läkou i ka hewa a ua poæe æänunu nei e lawelawe wale aæe nei. Eia nö käkou ke hoæohalahala aku nei i ka æänunu a me ka hoæokëämaka, me ka manaæo hoæi e paipai ai i ka poæe kü æole i ia hewa e ala mai a hoæoikaika i ka mälama æana i ko käkou honua nei, a me ka honua hoæi o kä käkou poæe mamo!
Eia nö mäkou, nä mea käkau o nei kölamu, ke paipai nei iä æoukou hoa kanaka e huki like käkou i ka mälama æana i ka maæemaæe o ko käkou honua nei.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.