Synopsis: The U.S. Supreme Court recently ruled that law-abiding citizens can carry guns outside of the home for the purposes of self-defense. Why should Hawaii, one of the “states” with the lowest recorded rates of gun violence, be forced to increase the possibility of gun violence by allowing this? Are law-abiding citizens immune from making fatal mistakes?
Aloha mai nö käkou e nä hoa heluhelu. Eia au ke paipai hou nei iä käkou e nänä i ka hoa kanaka o kipa hewa ke aloha i ka pü. Eia nö käkou ke æike nei i ka mähuahua æana mai o nä hana luku e hoæolaha æia maila ma ka nühou. Ma ka hapa nui loa o ia mau hanana luku, ua kï æia kekahi mau känaka i ka pü, a he mau känaka ia i kü æole i ka hewa. No ke aha këia lilo wale æana mai o läkou i luapoæi na ka pupule? Noæu iho, no ka paæa æana ia o ia mea he pü i ka lima o ua pupule nei. A i hewa hoæi këia æino iä wai? Wahi a ka æölelo küpale a ka poæe puni pü, æaæole hewa o ka pü. I hewa hoæi i ka mea näna ia e kï. æEä, e ka makamaka, inä pëlä, i hewa ka hopena æino o ka hei æana i ka läæau æino i ka mea näna ia i æai. Inä pëlä, æaæohe hewa o ka läæau a æaæohe ona kumu e hoæokapu æia ai. He hühewa ia manaæo!
Wahi a ka poæe puni pü, æo ka nui o nä känaka näna e hana æino mai iä läkou, he mea kaupale wale nö kä läkou pü i ia æino. æO kekahi æölelo pale hoæi, e hoæohana æia ka pü no ka pepehi æana i nä holoholona a lako mai ai ka æohana i ka æiæo. A aia nö kekahi mau känaka näna e hoæomaæamaæa i ke kï æana i nä mäka, i mea hoæi e pololei ai ke kia æana i ka pökä. A eia naæe ka mea hilu loa. He hoæohinuhinu wale kekahi poæe i ko läkou pü ma ke æano he hana leæaleæa e leæaleæa wale ai nö! Noæu iho, e aho ka æimi æana i mea æë aæe e hoæohinuhinu ai, e laæa ka pöhaku. Ua hiki nö ke pehi aku i ka pöhaku ma ke küpale æana i ka pono.
Ua hele a nui ka hauwalaæau no këia kumuhana æo ka häpai pü. Eia ma Hawaiæi nei, kahi emi loa o ka hana æino kï pü, he käkaæikahi ka poæe mea pü. I Iune aæe nei naæe ua holo ke känäwai o ka æAha Hoæokolokolo Kiæekiæe o æAmelika e æae ana i ka lehulehu e häpai pü i waho o ka hale, i mea küpale hoæi. A æaæole nö paha e püæiwa, ua hului æia æo Hawaiæi nei ma lalo o ka mana o ia aupuni. Aloha nö! Eia au ke kuhi nei e mähuahua ana ka nui o ka poæe e kï æia ana i ka pü ma këia hope aku, no ka mea, e halihali æia ana ka pü i waho o ke äkea, a inä e hili hewa ka manaæo o ka mea häpai pü i ka höæino æia mai, e kï wale aku paha æo ia ma mua o ke kükäkükä.
Eia au ke küæë nei i ka häpai pü æana i mua o ke äkea ma Hawaiæi nei. He nui loa nö paha ka poæe pupule a piæi koke o ka wela. Inä he pü ko ka lima, e käomi æia paha ke kïleo ma mua o ka hoæopuka æia o nä huaæölelo hoæoponopono. I këia manawa, ua lawa nö ka nui o nä pü e paæa nei i ka lima o ka poæe pale känäwai. Inä e æae pü æia nä känaka æë aæe e häpai pü, e mähuahua ana ka nui o nä luaahi e make makehewa ana.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.