Synopsis: The pivot that Gov. David Ige is making toward clean, renewable energy looks promising on its face. After a long history of dispossession, however, we native peoples find it difficult to trust anything the state does. Our calling is to stand behind our land.
I ka panopano mai o ka lewa me ka päuli hiwa, lohea ka æuæina pöhaku a Käne e halulu ana i nä ao uli o ka ua loku, kahi e päæili aæe ana … e Lonoikamakahiki ë! Eia au ke häæawi aloha aku nei iä æoukou, e nä makamaka heluhelu e mahalo nui nei i ka nohona küæonoæono o këia noho honua æana. Ua lako pono nö käkou i ka loaæa æana mai o ka mea e laha wale aæe nei i nä wahi like æole a pau, æo ia hoæi, ka uila.
He waiwai nö kä hoæi këia mea aæu e häpai aæe nei, æo ka uila, no ka mea, eia nö ia ke höæoluæolu mai nei i ko käkou nohona, ma nä æano like æole he nui wale, æeä. Ua lohea maila kahi kaæaka æo ke kiaæäina kika, æo Ige, e paipai ana i nä æano æikehu hou. He mea ia e mälama ai i ka pono o ka æäina ma o ke käpae æia æana o ia mea he pikimana, i mea e piæi ai ke külana maæemaæe o ko käkou wahi pae æäina nei.
Mai ka wä mai o ka mahi kö, hoæä æia ka pikimana i mea e holo ai ka mïkini mahi kö näna e puhi ke koena kö a lilo mai i lehu. Pëia nö kona hoæä æia no ka hoæoholo æana i ke kaæaahi näna ka halihali æana i nä ukana i æö a i æaneæi o ka æäina. æOi lawe æia mai ka pikimana i Hawaiæi a pani æia ihola me ka æaila kä (petroleum), ka mea e paæa ai ka hana a nä hale hana a me ka hoæopuka æana nö hoæi i ka uila.
I kekahi makahiki ma ia hope mai, pae maila ka ukana pikimana hope loa ma kahi uapo i Oæahualua. A no ia pau æana o ka pikimana, æo ia nö ke kumu i æae mai ai æo Ige mä i ka hoæohana æana i kekahi æano æikehu æokoæa, he æikehu külohelohe näna e hoæä mai iä Hawaiæi nei. æO ka lä æoe, æo ka makani æoe, æo ke kai æoe, a pëlä aku. Hana æia ka ikehu e ka pela makani nui a æüomo æia paha mai loko mai o nä kükuna o ka lä. Maikaæi loa paha këia mau mea hou a æolu hoæi ka naæau ke lohe æia këia æano nühou. Pehea e höæole ai i këia häæina maæemaæe no kahi nïnau hoæohaumia?
Maikaæi a makepono anei këia? Noæu iho, ua känalua. æAæole au hilinaæi i ka Mokuæäina. No ka mea, eia aku nö a eia mai, ke holo kahi manaæo o nä luna aupuni, piæi ke kai o käkou, ka poæe æöiwi. Ma kahi o ka nänä æana i ka pono o ka æäina, nänä æia ka piha o ka päkeke. æOiai æaæohe palena e æoki ai ka hoæohaukaæe æana a läkou i ka æäina ma muli o ko läkou puni kenikeni, e noho hoka ka poæe kenikeni æole. I koæu æimi æana aku, ua kau maila he mau känäwai e pale mai ana iä käkou, ka poæe, a me ko käkou moæomeheu. Penei hoæi. Mai kinohi mai ko käkou welo a æo ko käkou poæe küpuna ka mea näna ia i hoæoili mai. Eia ke uwalo aku nei koæu leo paipai e küpaæa aku nö käkou ma hope o ka æäina, i mea e holo ai i mua.
æAuhea æoukou e nä wähine æölelo Hawaiæi. I këia au hou o ke kölamu, ke æoki æia nei ka leo o ka mea käkau ma ka heluhelu æana i käna æatikala. I këia wä, he leo käne wale nö kai loaæa. Inä e hoihoi, maikaæi ka hoæouna mai i kekahi kölamu me ka heluhelu leo æana – i æike æia a i lohe æia hoæi he æölelo makuahine æiæo nö këia. LH.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.