Synopsis: In a comparison of the 50 so-called states, Hawaiæi was ranked third in overall diversity. A number of areas were evaluated including racial and ethnic diversity (first) and linguistic diversity (ninth). But we were 28th in educational attainment, suggesting that education in English has not been ideal.
Aloha käkou e nä hoa heluhelu a hoa hoæolohe hoæi o Kauakükalahale. Ma mua o ko käkou nänä æana i ke kumu e kaha puanaæï æia ai ka huaæölelo “State” ma luna aæe nei, e paipai hou au iä æoukou e käkau mai i nä manaæo hou ma o ka æölelo kanaka, a e æoki i ka leo heluhelu, a hoæouna mai iaæu, a naæu nö hoæi ia e hoæolaha äkea aku i mua o ka lehulehu. A no ka pai æole mai o kahi lima i luna, eia au ke kono aku nei i kuæu hoa mälama kolamu, iä Kekeha Solis, æo æoe ke æaæa mua mai, i pähola aku kou leo nahenahe a paæë aku i ka pepeiao o nä hoa hoæolohe. I pono nä mamo!
A no ia kumumanaæo e kau mai ana ma luna o ke poæo manaæo, æo ia hoæi, ko Hawaiæi puka æana ma ka helu æekolu ma waena o nä mokuæäina he 50 o æAmelika Hui Pü æIa ma ia mea he “diversity”, he nïnau nui kaæu. He aha lä ia mea he “diversity” ma ka æölelo Hawaiæi? æO nä æano like æole nö paha ia o kekahi waeæano. Eia mai kekahi mau laæana, æo ka like æole o nä lähui, ka like æole o ka uku o nä limahana, ka nui o ka hoæonaæauao æia æana, nä æölelo e hoæopuka æia ana, a me kekahi mau mea æë aku. A ma waena mai o ia mau æano, ua æike æia mai kekahi mau mea hoihoi. æO ia hoæi, ma waena mai o nä mokuæäina like æole he nui, ua puka mai æo Hawaiæi ma ka helu æekahi. No ka nui naæe o nä æölelo, ua puka æo Hawaiæi ma ka helu æeiwa. A no ke aha lä hoæi?
Eia mai koæu manaæo. He hana maæa mau ma æAmelika ka hoæonaæauao æana i kona mau makaæäinana ma o ka namu haole, pehea ka æölelo makuahine o ia mau makaæäinana. I mea æole nö ia i ka poæe noho hewa. He nui nö paha nä lähui like æole o ua æäina lä nona nä æölelo æöiwi, a ua pepehi æia paha. E koikoi æia naæe ke aæo æana a nä mamo i ka æölelo Pelekane. Pëia pü hoæi ma Hawaiæi nei! I ka MH 1978, ua hoæolilo æia ka æölelo Hawaiæi he æölelo kühelu no ka Mokuæäina. A mai nö a poina, æeä, ma lalo nö ia o kahi aupuni noho hewa e hoæomeamea ana i ka pono.
I loko nö o ka lilo æana o kä käkou æölelo i æölelo kühelu, æo ia mau nö ka noho hewa æia o käkou, a æo ia mau nö hoæi ke külana haæahaæa o ka æölelo. A æo nä æölelo æë aæe hoæi, eia ke pepehi æia nei e ka æölelo Pelekane. æO käkou ka helu æekahi ma ka nui o nä lähui like æole a me ka helu æeiwa i nä æano æölelo like æole! Pehea lä këlä æano? Eia hou, æo ke kiæekiæe a ko Hawaiæi i piæi ai ma ka hoæonaæauao æia, ua puka ma ka helu 28 wale nö. Kohu mea lä, na ka hoæonaæauao a ka haole i pepehi i nä æölelo æöiwi a kauwahi lähui, i loko nö o ko ia ala kaena æana nona iho, æo ia ke ala e puka aku ai i ke ao mälamalama a me ke külana küæonoæono! He hoæopunipuni a lohe mai i ke aæo!
Eia käkou ua puka i ke külana æekolu ma ia mea he “diversity”. Pehea lä naæe käkou i pono ai? Ua nalo ko käkou mau æölelo æöiwi, a i æole ia, ua emi mai ko läkou mana, a æaæohe wahi puka aku o käkou i ke ao mälamalama. He aha ke kumu e kaena ai ke aupuni hoæopunipuni? E aho paha ka hoæi æana o kahi State i kona wahi i hele mai ai.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
