Synopsis: The burning of fossil fuels is degrading the health of our planet and putting the health of all humankind at risk. As California tries to implement changes to how we power our vehicles, we must ask whether or not that alone is sufficient.
Aloha mai nö käkou e nä hoa e maæa nei i ka hanu æana i ke ea maæemaæe. Ua pömaikaæi nö käkou i ka pä mau mai o ka Moaæe Lehua me kona höæoluæolu mai a me ka hoæopuehu æana aku nö hoæi i nä kinoea æino e pühiæu mau æia e nä kaæa e holo kikihi nei ma æö a ma æaneæi o ko käkou paeæäina aloha. E æole ka pä mau mai o ia makani, pakele ai ka ihu i ka hanu mai i ia ea æino. Ma æAmelika naæe, he poæe puni holoholo kaæa i æö a i æaneæi, a eia ke æike æia nei ka haumia æana mai o ko läkou ea hanu, ko läkou mea hoæi e hoæöla æia nei. Aloha nö läkou ala i ka pä æole o ka Moaæe Lehua i laila. Na wai æole nö ka pilikia i ka hanu ea lepo?
Aia lä ma Kaleponi, ua oki loa. Ua ahu ka haumia ma loko o ko läkou lä ea. æO ka nui loa o nä kaæa ma ia æäina, ua æike æia, æaæohe wahi mea a pakele aku i kahi hopena æino. He æino nö a höæea mai. No laila, no ka lohe pinepine æia o nä leo e wänana nei i ka hiki mai o ia hopena æino, a i loko nö o ka hoæomaloka o kauwahi poæe puni æailaea, eia ke häpai æia nei kekahi pila i loko o ka æahaæölelo no ka päpä æana i ke küæai i nä kaæa puhi æailaea, æaæole e mau aku ma hope o ka MH 2035. No nä kalaka æoihana hoæi, aia ana ka palena pau æo ka MH 2045. E lawa ana anei ka wikiwiki o ia hana?
Eia mai kekahi mea e noæonoæo ai. æAæole e päpä æia ka holo æana o nä kaæa puhi æailaea. E mau ana nö ka holo o nä kaæa i kükulu æia a i küæai æia ma mua o ia mau makahiki. A mau ka holo, mau pü nö me ka hoæohaumia æia o ke ea. I loko nö o ka hopena æino o ko läkou lä poæo paæakikï, e höæalo ana paha läkou i ka hoæähewa æia mai ma o ke kuhikuhi aku iä haæi. Aia i laila ka hewa. He kohu kamaliæi ka hoa like a he kohu kekake hoæi e noho nuha ana i ke alanui.
Mahalo ka wiwo æole o kahi Kiaæäina Newsom o Kaleponi. æAæole paha æo ia e pakele i ka hoæohalahala æana a ka poæe puni kaæa. æO ka poæe paipai i ka häpai pü kekahi e höæole nei i ka æino o kä läkou hana. Noæu iho, ke hoæokükü æia ka æino o ia mau hana a æelua, e lilo ke eo i ka hana hoæohaumia ea, a no ka mea, æaæohe wahi e pakele ai ke ola o ke kanaka inä e nele i ke ea. A æo ia ihola nö kaæu mea e häpai nei i këia wahi nïnau. Pehea e pakele ai æo Kaleponi i ka haumia o ke ea inä e mau ana ka haumia o ke ea o kona mau hoa mokuæäina o æAmelika? æAæohe wahi nänä o ke ea i ka palena e kaæawale ai nä mokuæäina, koe wale nö æo æÄlaka ma ka æÄkau loa. He mea æole ka palena æäina i ia mea he haumia. E laha lanakila wale aku nö ia.
E aho ka päpä æia o nä kaæa æailaea ma nä wahi a pau mai æö a æö o ka honua. A pehea lä hoæi ka haumia a nä hale hana? æO ka nui o ka haumia, æaæole wale nö e lawa ka hoæëmi æana o Kaleponi i käna hana hoæohaumia. Eia hou, æaæole paha e maikaæi ke kali æana a pau ka niho. æO këia nö ka wä e hana ai o kenakena auaneæi käkou a pau, a höæea aku i nä mamo. Pehea lä hoæi e hiki ai ke hoæomaloka i ia æino? He hulikua wale ia i ko läkou pono, a he höæole hoæi i ko läkou ola. E käpae paha käkou i nä wäwahie hoæohaumia a e huli aku naæe i ka æaoæao maæemaæe.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.