Synopsis: May 11 marks the 100th anniversary of radio station KGU, the very first station that was established in Hawaiæi. Radio has played an important role in preserving and perpetuating Hawaiian music and language.

Ma ka lä 11 o Mei 1922, höæaleæale æia nä häwewe kani i ka lewa o Hawaiæi nei e ke kahua lekiö mua loa o këia pae æäina. No laila, eia aæe i ka lä 11 o Mei ka lä hoæomanaæo no ka piha hoæokahi haneli makahiki o ia hanana. He æenehana æano koæikoæi ka lekiö no Hawaiæi. He mea nui ia ma ka mälama æana i nä mele Hawaiæi a me ka æölelo Hawaiæi. Aia ia kahua lekiö æo KGU ma Honolulu, a e hoæolele leo ana mai ia lä mai a hiki i këia lä.

I ia wä, ua päpä æia ka æölelo Hawaiæi æaæole nö e hoæopuka æia ma loko o nä kula. Ma muli këia o ke känäwai 57, i hoæoholo æia e ke aupuni küikawä i ka MH 1896. Eia hou, æaæole i paipai æia ka æölelo Hawaiæi e nä kaiäulu æoihana haole. No laila, ua hoæopuka nä wilipä i ka æölelo Pelekane ma loko o nä hoæolele leo o KGU. Eia naæe, æo nä mele i hoæokani æia, e paæë ana ka pepeiao i ka æölelo Hawaiæi (e like me Hanohano Hanalei, æAlekoki, a pëlä aku). I mea nö këia mau mele e mälama ai i ka æölelo Hawaiæi, a i mea e käkoæo ai i nä mea hoæokani pila o ia au. Nui æino nä mea hoæokani pila kaulana i lohe æia ma ka lekiö, æo Alfred a me Lizzie Alohikea, æo Lena Machado, a pëlä aku. Haku æia ke mele æo Radio Hula e Lizzie Alohikea no ka hoæolauleæa æana i ka lekiö. Ua haku hoæi æo Lena Machado i kahi mana æo Radio Hula ma hope mai o ia mele lekiö a Alohikea.

I ka MH 1922, æo Lorrin P. Thurston ka pelekikena o ka hui nüpepa näna æo KGU. æO ka makuakäne o Thurston kekahi mea näna i hoæokahuli ke aupuni Hawaiæi i ka MH 1893. Makemake æo ia e hoæohana i ka lekiö i mea e hoæonui ai i käna waiwai. Manaæo æo ia e hoæolele i nä polokalamu lekiö mele Hawaiæi i o Amelika (ma o ia mea he “short wave”) i mea e hoæonui ai i ka æono o nä poæe æAmelika i ke köpaæa a me ka halakahiki o Hawaiæi, a no laila, i mea ia e hoæonui ai i käna puæu kälä. I ka MH 1934, ua holo ko æAmelika känäwai no ke köpaæa. æO ka hopena o ia känäwai, emi maila ka nui o ke köpaæa i hoæoulu æia ma Hawaiæi a e küæai æia ana i nä æäina æë. Ma muli o ia emi æana, hoæokumu æia ka polokalamu lekiö æo Hawaiæi Calls i mea no nä mea mahi kö e hoæonui ai i nä malihini e kipa ana iä Hawaiæi, a e hoæonui æia ai kä läkou waiwai ma o këia æoihana hou he hoæokipa malihini. Ua hoæolele æia æo Hawaiæi Calls ma nä MH 1935 – 1975, a lohe æia ma loko o 750 külanakauhale a puni ka honua. æO ka nui o nä mele i hoæolele æia, he mele Hapa-haole.

I këia makahiki nö hoæi, ua piha kanalima makahiki o ka hoæolele æia æana o Ka Leo Hawaiæi, he wahi polokalamu kükäkükä ma KCCN i mälama æia e Kauanoe Kimura, a ua hoæolele æia i nä MH 1972-1988, a i nä MH 1991-2000. Ma loko o këia mau polokalamu æölelo Hawaiæi, nui æino nä mänaleo i kükä kamaæilio æia i mea no nä haumäna æölelo Hawaiæi e hoæolohe ai. Ua æoki leo æia, a he makana ia no käkou e hoæolohe ai i këia manawa. Eia kekahi, no kekahi mau papa æölelo Hawaiæi he nui, he koina ka hoæolohe æana i ia mau leo. I këia manawa, hiki ke lohe æia ka æölelo Hawaiæi ma kekahi mau polokalamu lekiö, e laæa hoæi æo Kïpuka Leo e mälama æia nei e Haæalilio Williams-Solomon ma nä Läpule ma KTUH.

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 808-956-2627 (Laiana)

>> 808-956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.