Synopsis: Native words should not be defined as either “good” or “bad” by outsiders. This should be the domain of the insider whose people have used them long before contact with the outsider world.
Aloha mai käkou. Aloha hoæi ko käkou mau æäina i käæili æia e ka lima æänunu o ka hoæokolonaio. Pëia pü hoæi me nä æäina o ka poæe æöiwi i käæili æia e ka US a i kapa æia i nä inoa haole. æO ka nalo nö ia o nä moæolelo maoli o ia mau æäina i paæa mai a i hoæohäliæaliæa æia ma o ua mau inoa lä. æAæole æo ka æäina wale nö ke käæili æia ma loko o ia hana. Ma Hawaiæi nei, æo ke kuleana nö hoæi o ke aloha æäina, ka mea i ili mai mai ko käkou mau küpuna mai, æo ia nö ke käæili hewa æia mai nei. æO ka hopena o ia käæili æana, æo ia ke käpae æia o nä inoa kahiko me ke kapa æia ma ka inoa haole. A he nui nö nä laæana e waiho nei.
Aia ma æAmelika nö hoæi, wahi a ke Keæena o ke Kuhina Kälaiæäina (DOI), e æoki æia ana ma kahi o 600 inoa æäina nona ka hua æölelo æöiwi æo “squaw”, a e kapa æia ana he inoa hou. Eia mai kauwahi laæana: æo White Squaw Island ma Maine, æo Squaw Hollow ma Oregon, a æo Squaw Valley, ma Kaleponi i kuæi kona kaulana ma muli o ka mälama æia o nä Päæani æOlumepika Hoæoilo o ka MH 1960 i laila. I ia wä, ua kapa æia ka inoa o ka päka, kahi i mälama æia ai ua papahana nei æo “Squaw Valley Alpine Meadows”. I këlä makahiki aku nei naæe, ua æoki æia këlä inoa kahiko a ua kapa æia mai i kona inoa hou, æo Palisades Tahoe. A no ke aha i æoki æia ai?
Eia mai ke kumu e häpai æia nei. He hua æölelo æino æo “squaw”. I hoæopuka æia nö i mea e hoæokae ai a e hoæohaæahaæa ai hoæi i nä wähine. He kumu maikaæi nö paha këia, no ka mea, he mana ko ka æölelo, a hiki nö ke hoæohana æia no ke küamuamu aku i ka hoa kanaka. Käkoæo nö au i ka mälama æana i ka pono o nä wähine æöiwi o ia wahi, a o nä æäina a pau hoæi. Eia naæe ka mea æäpiki, a e akahele au ma æaneæi i æole ai e mahaæoi aku au i loko o ko haæi koæa.
I ka æapakau æia mai o nä æäina æöiwi, ua höæauheæe æia aku läkou a komo aku i loko o ka nahele, kahi hou e noho ai. No ia mea hoæi, hoæokaæawale æia nä keiki mai ka æohana aku i mea e hoæokolonaio æia ai ma nä kula æIlikini. æO ka lilo æana i æAmelika hoæomälamalama æia ka pahuhopu. E pepehi æia mai naæe inä e küæë mai i këia hoæolaka æia. Ua hana æino æia nä kaikamähine, a pëia pü me nä keiki käne. Ua kapa æia mai ma nä inoa haole, a hoæopoina æia ka inoa æöiwi. A hoæokae æia kä läkou æölelo æöiwi ma o ka hoæohilahila æia o ka mea näna ia e hoæopuka. æEhia ua mea aloha, æo ka æölelo æöiwi! Hana æiæo ka haole! Kapa hou æia mai nä inoa æäina o nä æöiwi me ka hoæokomo pü æana i nä hua haole, e like me këlä mau laæana i höæike æia aæela, a hoæokae æia ka hua æöiwi. æO ka æoiaæiæo, he wahine wale nö ka “squaw”. Hele naæe a he manaæo æino ma o ka hoæokae æana a ka haole.
E ka makamaka, ua æike æia këlä æano hana æäpiki ma ko käkou æäina nei kekahi. æAæohe wehena i laila. He mau makahiki aku nei, ua hoæäæo maila kekahi haole e hoæokae i ka hua æölelo æo “haole”, me he mea lä, he hua küamuamu ia i ka poæe æili puakea. æEä, æaæole he æili puakea wale nö ka haole. æAæole nänä æia ke kohu o ka æili. He mea ka haole no kahi æë mai. æO Pele kekahi i kapa æia he haole, a no ka mea, no Kahiki mai æo ia.
Ua maopopo, he mana ko ka æölelo e hana æino ai i ka hoa kanaka. Eia naæe, æo ka nui o ka hana æino, ua lawelawe æia e ko waho ma o kä läkou hoæokae æana mai i kä käkou æölelo.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.