Synopsis: Biological control methods have been used in Hawaiæi since 1865 to control invasive and pest species, including rats and insects, but they don’t only eliminate the pests for which they are targeted. Native species are impacted as well.

æO ke käohi meaola ka hoæohana æana i kekahi meaola no ka hoæëmi æana i nä lähulu haipilikia, eia naæe, he mea pono këia æano hana? Lehulehu nö nä laæana o ke käohi meaola ma ko käkou pae æäina. Mai ka makahiki 1865 a hiki i këia wä, ua lawe æia mai nä lähulu malihini he 679 a æoi i Hawaiæi nei i mea e käohi ai i ia haipilikia. He nui këia mau haipilikia, æo ka makika æoe, ka æiole æoe, æo nä æano mü like æole, a pëlä aku. Ua höæea ia mau haipilikia i Hawaiæi nei ma o ka hana a nä malihini, a hoæopöpilikia nui æia mau kekahi mau meaola maoli. Pehea e käohi æia ai? I loko nö o ka papaha o kekahi hopena æino, he waiwai anei ke käohi meaola?

æO ka manakuke kekahi laæana kaulana i ke käohi meaola a me nä hopena æino æë aæe. Ua lawe æia mai e kekahi mea mahi kö i ka MH 1883 no ke käohi æana i ka poæe æiole. Eia naæe, hahai holoholona ka manakuke i ke ao, a he æeleu naæe ka æiole i ke pö, no laila, æaæole i hoæëmi æia iho ka heluna æiole. Eia kekahi, hahai ka manakuke i ka manu maoli. He hopena manaæo æole æia këia.

æO ka manu pihaæekelo, ua lawe æia mai i ka MH 1865 i mea e käohi ai i ka peæelua. æO kona æeleu i ia hana, ua emi loa mai ka heluna lähulu manu maoli. æAi ka pihaæekelo i nä hua o ke kïkänia æino malihini, æo ka lantana, a lülü æia aæe nä æanoæano ma o kona kükae. Ua lawe æia mai ka pueo haole no ke käohi æana i ka æiole, eia naæe, ua hoæëmi pü æia me nä lähulu manu maoli he æeono. I ka MH 1945, ua hoæokuæu æia mai ia mea he hopeæö omoola i mea e käohi ai i ka laha æana o kahi haipiliki æai kö, akä, hoæopöpilikia nö hoæi æo ia i ka æökaæi maoli.

He pilikia nui nö ka makika no nä lähulu manu maoli a pau, no ka mea, halihali ka makika i ka malaria manu. I nä makahiki mua o nä 1800, ua höæea mai ka makika i Hawaiæi nei, a æaæole i liæuliæu, æo ka make ihola nö ia o kekahi mau manu maoli he nui i ia mea he malaria manu. No ke käohi æana i ia poæe makika, ma waena o nä makahiki kanaono a kanahiku o ke kenekulia iwakälua, hoæokuæu æia æekolu lähulu iæa i loko o kekahi kahawai a me kekahi loko wai. æAi nö ua mau iæa nei i ka makika, eia naæe, æai nö hoæi läkou i nä lähulu æelala maoli, e like me ka pinapinao. I këia manawa ma Maui, makemake nä känaka æepekema e hoæokuæu i makika käne nona ke koæohune æo Wolbachia. Ke mau ka wahine i ke käne, æaæohe wahi mohala aæe o ka hua ma muli o ia koæohune. He pono, æo ka mälama æana i nä manu maoli, eia naæe, he aha hou aæe nä hopena e kupu mai ana? He aha nä meaola æë aæe e hoæololi æia ana?

Ma muli o ka höæea æana mai a nä malihini a me kä läkou hana kohu æole , nui nä meaola malihini a me nä haipilikia ma Hawaiæi nei. Nui nä lähulu manu maoli, he 142 hoæi, e noho ana ma Hawaiæi ma mua o nä malihini, a ua nalowale nä lähulu he 95, a æane halapohe kekahi mau lähulu he 15. Nui nö nä pilikia ma muli o ke käohi meaola, eia naæe, he aha kahi hana æokoæa e lawelawe ai? He hana paha kä nä mea æepekema, a käkou hoæi e hilinaæi ai, i mea e höæea mai ai kekahi hopena küpono?

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 808-956-2627 (Laiana)

>> 808-956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.