Synopsis: The water situation near Red Hill is still in flux. A deputy assistant secretary of the Navy has downplayed the “crisis” while his own people are being poisoned, relocated and advised not to drink the water. If the Navy treats its own people in this way, they are not likely to care about what happens to us.
Aloha mai nö käkou e nä hoa heluhelu. I wä maæa nö paha këia no ka lehulehu e hoæolauleæa pü ai me nä æohana me ka höæike pü aku hoæi i ke aloha menemene i ka poæe i hapa loa mai ko läkou pömaikaæi. Iä käkou e peæe iho nei i loko o ko käkou mau wahi öpü weuweu i æole hoæi e loaæa mai i kahi mü kolona (ua piæi ka helu o ka poæe i loaæa i ia maæi i ka 1,511 i ka P4 nei), he hana nui ka haiamü pü mai me ua poæe æohana nei, a pëia pü me nä hoa aloha. æAæole naæe ia he kumu e hulikua ai i ka pöæino o nä hoa kanaka, a noæu iho, he komo mai nö nä æohana æOihana Moku o æAmelika i loko o ia helu, ka poæe hoæi e noho nei ma Hawaiæi nei. I loko nö o koæu küæë æana i ka noho hewa mai o ia lima o kahi aupuni æë ma ko käkou æäina aloha nei, æaæole oæu hulikua wale aku i ke külana küpilikiæi o ia mau hoa kanaka.
I ka nühou e kukuæi pinepine aæe nei i këia mau lä, no ka nö æana o ka æailea a ka æOihana Moku i loko o ka wai inu a ua poæe hoa kanaka lä, a i loko nö paha o ka wai maæemaæe o käkou a pau, ua ahuwale maila ke æano maoli o æAmelika, a me käna ilämuku, æo ka æOihana Moku, he hoæopöæino. A wahi a kona æelele, ka Hope Kuhina Nui o ka æOihana Moku James Balocki, æaæole ia nö æana o ka æaila i loko o ka wai he pöpilikia nui (crisis), no ka mea, ua hiki ke hoæomaæemaæe æia. æEä, e like auaneæi nö paha ia “hoæomaæemaæe” æana me ka hoæomaæemaæe æia o Kanaloa? Pëlä nö paha!
Ua höæike æia e ka nühou, æaæole nö i nänä æia ka pono a me ka æole o kekahi o nä pahu æailea ma Kapükakï no 40 makahiki. æAæole hoæi i höæike pololei mai i ka nui o ka æailea i nö aku i loko o ka wai inu a ka poæe noho o ia wahi. He 1,600 wale nö kälani æailea kai hänini ma Mei, wahi a ka höæike. æO ka æoiaæiæo, he 19,000 a æoi nä kälani. I Nowemapa i hala aæe nei, he 14,000 kälani kai höæike æia mai. Pehea lä e hilinaæi æia ai ia helu? He mau keiki paha läkou i æike æole i ka helu. A i æole ia, he hoæonalonalo i ka helu maoli a he heluna hoæopunipuni wale naæe kai höæike æia mai. Hele a maæi ihola he 5,000 poæe i ka inu æana i ia wai haumia, a he 3,000 æohana i hoæoneæe ‘ia i kahi æë. I këia manawa a käkou e makaæala nei, he 93,000 poæe i aæoaæo æia mai æaæole e inu i ka wai.
Eia nö ka mea æäpiki, inä æaæole e nänä æia ka pono o ka poæe püæali o ka æOihana Moku, nä makaæäinana o ko läkou æäina ponoæï iho nö, e aha auaneæi ko läkou kumu e nänä ai i ko käkou pono, ko ka poæe Hawaiæi? E like me kaæu mea i æölelo ai ma kahi æatikala i puka mai he æekolu pule aku nei, eia nö läkou ke kaena nei i ka hoæopalekana iä käkou æoiai läkou e höæino nei iä käkou ma o ka hoæohaumia æana i kä käkou wai ola. æO ka hoæokamani nö ia o nä hoæokamani!
E oæu hoa heluhelu, mai puni i ka æölelo a ka wahaheæe, a mai puni i ka inu wai æaila a ka loko æino. He nänä wale nö i kona pono iho. æAæohe ona nänä i ka pono o käkou.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
