Synopsis: On the north side of Maui sits a legendary place called Waiheæe. Hawaiians have inhabited the area since 300-600 AD. There are two heiau and huge sand dunes where many generations are buried. The Hawaiian Islands Land Trust purchased the land and now use it as an historical and wildlife preserve, open to the public.
Aia ma ka æaoæao æäkau o ka mokupuni æo Maui he wahi pana i kapa æia æo Waiheæe. Ma waena o nä puæe one a me ke kai, aia kekahi kahua nui, kahi i noho mua æia e ka poæe Hawaiæi ma loko o nä makahiki 300-600AD. æOi noho läkou ma laila a hiki mai ke kenekulia æumi kümäiwa. He æumi kümäono kä hoæi nä kenekulia! Ua küpono nö ia wahi, a nui hoæi ka æai a me ka iæa. Kahe mau nä kahawai mai luna mai o Mauna Kahalawai a hiki i ka æae kai. Ua ka ua, a ola ka nohona o ka æäina. Ua uluahewa æia ka makalae e nä æano limu like æole a ua maikaæi hoæi nä paena waæa.
æOiai nä Hawaiæi e noho ana ma ia wahi, he nui nä mea a läkou i hoæokumu ai, e laæa me kahi külanakauhale i kapa æia æo Kapoho, æelua heiau hoæi i kapa æia æo Kealakaæihonua a æo Kapoho, he mau loæi kalo, he loko iæa nui, a he loko iæa kalo nui, me kekahi mau mäla æai. æO ia mau mea, ua mälama mau æia e ka lähui, a ua maæa läkou i ka uku kuwala i ka æai a me ka iæa.
I ka wä kahiko, e noho ana kekahi mau känaka kaulana ma Kapoho, e laæa nä keiki a ke aliæi kaulana æo Piæilani. æO Keæeaumoku kekahi aliæi i noho i laila, he külana kiæekiæe loa kona. Ua kipaku æia æo ia ma hope aku o käna kaua kaulana me Kahanana i ka MH 1765 a i kapa æia hoæi æo Kalaeæiliæili. Neæe æo Keæeaumoku i Häna, a noho pü läua me käna wahine ‘o Nämähana. Hänau kä läua kaikamahine kaulana, æo ia hoæi æo Kaæahumanu. A ua lilo auaneæi hoæi æo ia ka wahine punahele a Kamehameha I.
æOi aku ka nui o ka heiau æo Kealakaæihonua ma mua o ka heiau æo Kapoho. Ua kükulu æia paha ua mau heiau nei e kekahi Aliæi i kapa æia æo Koi. He æalihikaua æo Koi no Kahekili. Hoæolaæa æia æo Kealakaæihonua no ke akua æo Kü, a he luakini æo ia. Aia ia heiau ma ka æae kai, a nona kekahi alahele loloa e höæea ai i ka lae æo Kalaekahoæomano. A he nani æiæo nö ke æike aku.
Ma uka o ia wahi pana, e kü mälie ana nä puæe one i kapa æia æo Maunaæihi. I ka wä kahiko, ua hoæohana æia ua puæu nei i wahi e kanu paæa ai i nä känaka i hala. No laila, nui hewahewa nä iwi kupuna ma ia puæu. Aia he æelima pä ilina ma ia kahua, i mälama æia ma hope o ka höæea æana mai o nä malihini. Kipa æia naæe nä pä ilina e nä mamo o ka poæe i kanu paæa æia i laila.
I nä malihini i höæea mai ai i ke kenekulia 19, ua komo æäina æia këia wahi no nä limahana mahi kö, a no ka æai mauæu æana o nä pipi, a laila, ua hoæokumu æia kekahi hale æuwï waiü ma laila. Keæehi æia nä pä pöhaku o nä heiau e nä pipi. Ua luku æia nö hoæi ia mau paia e ko æAmelia püæali koa i ka wä o ke Kaua Nui æElua. I ka MH 1946, luku hou æia mai ua mau heiau nei e kekahi kai nui a Kahinaliæi.
Ua küæai æia æo Kapoho e ka æahahui æo Hawaiian Islands Land Trust i ka MH 2004. Hoæokumu æia he 277 æeka i wahi e noho ai nä holoholona löhiu. E mau ana ka hana a ia æahahui i ke käpae æana i nä mea ulu malihini, a me ke kanu æana i nä mea ulu maoli. I këia manawa, hämama ia kahua i këlä me këia lä no ka æoliæoli o nä poæe a pau. Nani maoli nö këia wahi pana æo Waiheæe.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.