Synopsis: Recall elections are commonplace in California. The elections there are evidence that a democratic system of governance by the people, for the people, does not really live up to its billing. Whatever the outcome in California, the fallacy is exposed.
Aloha mai käkou. Inä nö ua like æoukou me aæu, ua lawa paha i ka lohe æana i ka æölelo kaena a ka poæe æAmelika no ke æano æoi loa o ko läkou aupuni ma mua o nä aupuni æë aæe o ka honua nei. He kuhihewa hoæi läkou i ia külana æoi o ko läkou aupuni. I këia mau lä a käkou e æike nei, eia nö ke haæahaæa mai nei kona külana, a ke lilo nei i mea no ka poæe like æole o ke ao e æakaæaka ai. A ma waena mai o nä laæana he nui hewahewa e käkoæo mai ana i ia manaæo oæu, e kaulona aku nö käkou i ke æano puni mana e kupu mai nei ma Kaleponi.
Ua lohe nö paha käkou a pau no ka hana käæili mana politika e lawelawe æia ala i ua mokuæäina æAmelika nei. Eia ke hoæäæo nei nä Lepupalika e æapakau mai i ke külana kiaæäina mai ka lima aku o nä Kemokalaka. æO ia hoæi, ke hoæäæo nei läkou e käpae i ke kiaæäina e kü nei i ia mokuæäina, æo ia hoæi, æo Gavin Newsom. æEä, e nä hoa heluhelu, æaæole au e nänä i ka pono a me ka æole o ko ia ala kïpaku æia. Eia naæe au ke nänä nei i ke æano o ka hana a me kona höæike no ke æano maoli o æAmelika.
Ma Kaleponi, ke pülima he 12 wale nö päkeneka o ka poæe koho päloka i kahi palapala noi, ua lawa ia e mälama ai i kekahi koho hou æana i wahi e kïpaku ai a e mälama ai paha i ke kiaæäina. Aia ma ia koho æana, æo ka æaoæao nona ka hapanui o nä koho, æo ia ka lanakila. æO ia hoæi, ua lawa ka 50.0001% e lanakila ai. I ili mai ia heluna i ka æaoæao kïpaku, æo ke kïpaku æia o ke kiaæäina ka hopena, a e nänä æia kekahi nïnau o ia koho æana, æo ia hoæi, no ka mea näna e lawelawe i nä kuleana kiaæäina ma ia hope aku.
Eia ka mea hilu loa o ia hana. Inä nö e puka mai ka æaoæao kïpaku ma ka lanakila ma o ia æano köä häiki loa i höæike æia aæela, a laila, nänä æia ka lua o ka nïnau, æo ia hoæi, no ka mea näna e pani i ia hakahaka, a æo ka mea nona ka nui o nä päloka, e lilo nö ke eo iä ia pehea ka nui a liæiliæi paha o ka päkeneka. Maliæa o lilo aku he 49.999% iä Newsom, a e kïpaku æia æo ia, æo ka mea nona ka nui o nä koho ma ka nïnau æelua, æo ia ana kona pani. He mea æole ka nui o ka päkeneka o nä päloka e lilo ana iä ia.
No laila, e loaæa ana he 49% päkeneka i ka mea e kïpaku æia ana, a e pani æia ana paha e kahi mea nona ka 10 a 15 wale nö paha päkeneka o nä päloka. He aha lä hoæi këlä æano? Kainö he aupuni ko æAmelika na ka lehulehu no ka lehulehu. Pëlä nö ke kaena æana. Eia kä, na ka hapaiki o ka lehulehu e noho mai i haku no ka hapanui o ia lehulehu. æAæohe wahi æano o ke kuæikahi o ia lehulehu. æAæohe wahi huki like o kona poæe! A æaæole wale nö ma Kalepono e æike æia ai. Pëlä nö ke æano ma æAmelika a puni, mai ka wä kahiko a i këia wä æänö. Mai nö käkou a puni i ia æölelo kaena ma luna, he aupuni na ka lehulehu no ka lehulehu. æO ka æoiaæiæo, he aupuni i alakaæi æia na ka hapaiki no ko läkou pono ponoæï. Mai nö a puni i ka mea hoæopunipuni! No ia mau nïnau i kupu mai ma Kaleponi, e æike æia mai ka haæina i këia mahina aæe.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.