Synopsis: The value of the imported tree known as the “mangrove” has come under recent scrutiny. The purpose of its introduction in 1902 was to prevent erosion of the shoreline. It is called “kukunaokalä” because its flower petals resemble the rays of the sun. Why would anyone choose mangrove over that?
Aloha mai nö käkou. Aia nö kahi läæau i lawe kahiki æia maila i Hawaiæi nei ma kahi o ka MH 1902. Ua æano maæa nö kuæu pepeiao i ka lohe aku i kona kapa æia he kukunaokalä. I lawe æia mai ua läæau nei i mea e paæa ai nä æäina nenelu pili kai o Molokaæi i æole hoæi e lilo i ka æaæai æia e ke kai. Mai ia manawa mai, ua laha aku ma nä mokupuni a pau a eia nö kekahi poæe ke kuhi aku nei i kauwahi hopena maikaæi æole i hiki pü mai me ia. Wahi a kekahi poæe, ua mau nö ka æaæai æia o ka æäina, a eia hou, ua hoæëmi æia nä wahi e noho ai nähi manu æöiwi a e ulu ai paha nä mea kanu æöiwi.
Ma nä wahi like æole o ka honua nei e hoæoulu æia nei ke kukunaokalä i mea nö e paæa ai nä æäina pili kai, akä naæe, ma Hawaiæi nei, eia ke kua æia nei i mea e kanu ai i nä läæau æöiwi, a e kïpapa ai hoæi i nä loæi. Noæu nei, he manaæo maikaæi këlä, æoiai he mea haipilikia ua läæau nei i ka manaæo o kekahi poæe a ke æapakau æia nei ka æäina e ulu ai nä mea æöiwi. Eia naæe kaæu e küæë nei. I ka manaæo o kekahi poæe, e aho ka æauæa æia o ka inoa Hawaiæi a e kapa wale aku ma o ka inoa haole, æo ia hoæi ka “mangrove”. Me he mea lä, æaæole lawa ke kua pau æana i ia läæau. æO ka hoæokae æia nö hoæi o kona æano haole kekahi mea ona e paæi æia ai. He huhü wale paha këia e huhü ai.
He nui lehulehu nä mea inoa o ka honua nei. Ua maikaæi kekahi a maikaæi æole kekahi. A he mea æino loa kekahi. He kumu naæe e kapa ai i këlä me këia mea ma o kekahi inoa. I mea ka inoa e kamaæilio æia ai. Eia nö ke kamaæilio æia nei këia läæau, a æo ia inoa kona mea e kuhi æia ai. Pëlä e aæo ai i nä hanauna i nä haæawina like æole o ke ao nei. Inä æo ka inoa haole wale nö kä käkou e hoæopuka ai, a pëia hoæi me nä æano mea like æole æë aæe, æaæole nö e ola hou mai kä käkou æölelo Hawaiæi. Aia ke ola æo ka hoæopuka æia o nä hua, pehea ka maikaæi a me ka æole o ka mea i æölelo æia.
He nui lehulehu nä mea maikaæi æole o ka honua nei a he hua ko läkou a pau. He nui hoæi nä mea i hiki mai i Hawaiæi nei mai nä æäina æë mai. æAæole läkou a pau he mea æino. Pëia pü hoæi me nä mea ulu like æole. æAæohe wahi hoæokae a käkou i ko läkou hua æölelo Hawaiæi. æO nä mea pua nö hoæi kekahi. æAæole nö e hoæokae æia ka inoa näæü a kiele paha, i loko nö o kona höæea mai mai ka æäina æë mai. æAæole käkou e hoæokae i ka pua melia a kapa aku i ka frangipani. Pehea ia mea he æohai? Ua laha wale aku nö a puni ko käkou paeæäina nei. A no laila, he aha lä ka hewa o ka inoa kukunaokalä? E aho ia i ka “mangrove”.
Ua kapa æia nö paha ka mangrove he kukunaokalä ma ka æölelo Hawaiæi ma muli o ke æano o kona pua. He æoæoi aku kona mau lihi a kohu kukuna ke nänä aku, a æo kona kohu hoæi, he melemele. A no laila, e like me nä mea inoa he nui wale ma ka æölelo Hawaiæi, ua kapa æia ma muli o ke æano o kona nänä æana. A he mea nani hoæi ia ke lohe aku a ke noæonoæo aæe hoæi i nä kukuna maoli o ka lä. He aha hoæi ka hewa?
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.