Synopsis: The indigenous languages in the present-day province of Quebec, Canada, were supplanted by French. Prior to colonization, there were numerous Native American tribes who lived and thrived there, including the Algonquian, Inuit and Iroquoian. Currently, there are laws to preserve the language of colonization. Perhaps some of these laws should be adopted to preserve the Hawaiian language and culture.

Ua noho mua ihola nä poæe æöiwi o Quebec ma laila i ka wä kahiko, æo ia hoæi, ma hope mai o ka makahiki 10,000 BC. E noho ana nö nä mamo o ia mau poæe ma Quebec i këia au, a kapa æia läkou æo ia nä lähui æilikini. He nui a lehulehu ia mau lähui, e laæa nä Algonguian, nä Iroquoian, nä Inuit, a me ia mea aku ia mea aku. æO ia mau lähui æilikini, kapa pü æia nö hoæi nä Lähui Mua (First Nations). æO këlä me këia lähui, he æölelo, he moæomeheu, he hoæomana, a he hoæokele waiwai nö kona. No Quebec nö ia mau lähui a pau. æO läkou wale nö ka poæe maoli o ia æäina.

E noho malie ana läkou i laila no nä makahiki he nui, he mau kaukani hoæi, a hiki i ka makahiki 1555. I ia makahiki, hoæomaka æia kahi papahana hoæokolonaio æino e ka poæe Palani. Ua käæili æia ka æäina a käæili pü æia me nä külanakauhale æo Stadacona a me Hochelaga e Jacques Cartier no ka möæï Palani. Eia nö ke kapa æia nei ia mau külanakauhale æo Quebec City a me Montreal. Ma hope o nä kaua me nä æilikini a me Pelekane, hoæohui pü æia æo Quebec me ke aupuni Pelekane. Ua hoæokumuæia ko Canada küæokoæa, a pakele iä Pelekane, i ka makahiki 1931.

I këia au, e mau ana nö ka moæomeheu a me ka æölelo Palani ma Quebec. Eia kekahi, æo ka æölelo Palani ka æölelo kühelu, a aia kekahi mau känäwai æölelo i mea e mälama ai i ia æölelo. Hiki ke hoæohana æia ka æölelo Palani a i æole ka æölelo Pelekane ma loko o nä æahaæölelo. Eia naæe, inä aia he hoæopaæapaæa, lanakila ka æölelo Palani ma luna o ka æölelo Pelekane. No kekahi mau känäwai æölelo æë aæe, aia ka pono æo ka paæi æia o nä palapala like æole i laila ma ka æölelo Palani wale nö, e laæa nä papa kuhikuhi mea æai, nä höæailona like æole, nä pepelu, nä puke no nä mea küæai, a pëlä wale aku. Eia kekahi, ke komo kahi mea küæai ma loko o kekahi hale küæai, a i æole kahi hale æaina, æo “bonjour” wale nä ka æanoæai, a æo “au revoir” ke aloha a hui hou. Aia ke kükäkükä ma ka æölelo Palani wale nö, a ke æole ia, æaæole maopopo i ka mea küæai. He ikaika nö ia mau känäwai æölelo Palani. Pehea lä naæe nä æölelo æöiwi o ia wahi? Mälama wale æia nö ma nä wahi i hoæokaæawale æia no ka poæe æilikini.

æOiai, he æölelo kühelu no Hawaiæi ka æölelo Hawaiæi, a æo ia ka æölelo makuahine o këia pae æäina nei, e hoæohälike æia anei paha ia mau känäwai æölelo Palani i mea e mälama ai i ka æölelo Hawaiæi? He aha nä kumu no ka hoæokahua æana i ia mau känäwai ma Hawaiæi nei? Kaæaluna nö ka æölelo haole a me kona moæomeheu ma Hawaiæi nei. No laila, aia ka pono æo ka hoæonui æana i ka heluna o nä känaka i hiki ke æölelo Hawaiæi i mea e hoæokiæekiæe ai i kona æölelo kühelu. E hoæoikaika æia ka moæomeheu Hawaiæi a höæike nö hoæi ua æokoæa æo æAmelika a æokoæa æo Hawaiæi nei.

I loko nö o ke æano mailihini o ka æölelo Palani (æaæole ia he æölelo æöiwi), maikaæi ka æikena ke hele wäwae i luna o nä alanui o Montreal. Inä hoæi e hoæokumu æia kekahi mau känäwai e koikoi ana i ka höæike æia o ka æölelo Hawaiæi ma nä höæailona a ke aupuni æo Hawaiæi nei, e komo koke ana ia æölelo i loko o ka waha o ka lehulehu. æOkoæa æo Hawaiæi, æokoæa nö hoæi æo æAmelika. E mälama æia ia æokoæa. æAæole nö æo Hawaiæi he wahi wale nö nona ke anilä mälie a me kauwahi kahaone nani. Eia naæe, pehea käkou e höæike ai i ka æahaæölelo i ka waiwai o ka holo æana o ia æano känäwai æölelo Hawaiæi? æEä, na wai e æole ka waiwai o ka mälama æana i ka æölelo a me ka moæomeheu o ka poæe æöiwi?