Synopsis: Why is it that the University of Hawaiæi invariably looks for leadership from elsewhere? Are locals incapable of leading ourselves into the future? The selection of a new president for the university will yield another leader from elsewhere. Moreover, there are issues of veracity at play.
Aloha nö käkou e ko Hawaiæi. Ua æike æoukou i ka sila o ke Kulanui o Hawaiæi ma Mänoa? æO këlä kukui e kau ana ma luna o ka hua æölelo æo “MÄLAMALAMA,” æaæohe ona hoæomälamalama mai iä käkou Hawaiæi, a i ka poæe küloko nö hoæi o Hawaiæi. Mai ia wä mai i hoæokumu æia ai ke kulanui, i ka MH 1907, he käkaæikahi wale nö ka hai æia o ka poæe o Hawaiæi ma loko o nä külana like æole, mai ke poæo nö a ka hiæu. A ma ke külana o nä luna hoæokele a me nä polopeka o ua kulanui nei, ua oki loa. æO ka hapanui naæe o nä haumäna, no Hawaiæi nei nö läkou. No laila, ke alakaæi æia nei ke aæo æana a ke hoæoholo æia nei nä kumuhana koæikoæi e aæo ai, e ka malihini. A eia ka mea æäpiki, ke hoæoholo æia nei ke æano o ka hoæolilo æia o nä kälä o ka uku komo kula mai, a me nä kälä e loaæa ana mai ke aupuni mokuæäina mai, æo kä käkou kälä æauhau hoæi, e kahi poæe malihini i neæe mai nei i ko käkou æäina.
Eia nö ke hoæolaha pinepine æia nei ka nühou no ka hoæomaha loa æana o ka pelekikena e kü nei i ke kulanui, æo ia hoæi æo David Lassner, a hoæolaha pü hoæi me ka æimi æana i pelekikena hou. Ma hea lä naæe kahi i æimi ai? Ma Hawaiæi nei paha? Ma waena mai o ka poæe kamaæäina i ke æano o nä haumäna, a kamaæäina hoæi i nä luna o ke aupuni näna e hoæolako mai i ke kulanui i nä kälä e lawelawe ai i nä hana e pono ai ka æoihana hoæonaæauao? æAæole lä! Eia nö käkou ke kali nei æo ke koho æana a nä lälä o ka Papa Kahu Kulanui ma waena mai o æelua moho, a he mau moho ia no ka æäina æë mai. æAæole paha i noæonoæo iki æia kahi moho küloko! Kohu mea lä, ua æoi aku ka mäkaukau o ka poæe küwaho ma mua o ka poæe küloko. æO ka æoiaæiæo, æaæohe o läua ala wahi æike lihi i ke æano o nä haumäna küloko. æAæole hoæi he wahi pilina me nä luna o ka æahaæölelo. Pehea lä e pono ai? A pehea lä hoæi he kö ai ka æölelo kaena a ke kulanui, he “Hawaiian place of learning” ia?
Ma waho aku o ke külana malihini o ia mau moho lä a æelua, aia paha kekahi pilikia koæikoæi loa. æO ia hoæi, wahi a kekahi moæolelo i loko o Civil Beat (10/15/2024), ua hoæähewa æia kekahi o ua mau moho lä a æelua, æo ia hoæi æo Wendy Hensel, no ka hoæokae æili æana i kahi polopeka päæele e hana ana ma lalo ona, aia ma kahi o æelima makahiki aku nei. Ua hoæähewa pü æia i ka hoæopunipuni. I ka lä 14 aæe nei o këia mahina, ua hoæopuka æo Hensel i kekahi æatikala i loko o ka Star-Adverstiser. He æölelo pale ia i kekahi mau æatikala i hoæopuka æia ma ka pünaewele, he mau lä ma mua aæela, e pili ana i ia hana. Höæole kü æo ia Hensen i ia mau hoæähewa æana a pau. I ka lohe æana naæe o ua polopeka päæele nei no kä Hensen höæole æana i kona hewa, ua noho æo ia me kahi æähaæilono o Civil Beat no ka höæike æana i kona æaoæao o ka moæolelo. Wahi äna, æaæohe wahi pololei o kä Hensel.
Noæu iho, he æoiaæiæo paha, æaæole paha, ko ia hoæähewa æana. Koe aku ia. æAæole paha au e hoæohalahala aku iä ia ma muli o kekahi mau æatikala. I këia wä naæe a käkou e kali nei æo ke koho æia æana o ka pelekikena hou, ua ahuwale ke æano o ka malihini. æAæole läkou i æoi aku ma mua o käkou poæe küloko. He kanaka wale nö käkou a pau. Inä i koho æia kauwahi moho no Hawaiæi nei, inä nö ua æike æë æia ko läkou æano ma loko o kä läkou mau hana ma mua. Ua kamaæäina hoæi käkou iä läkou, a ua kamaæäina nö hoæi läkou iä käkou. æAæole hiki ke peæe. Ua ahuwale kä läkou mau hana. Inä pëlä, hana nui ka hoæopunipuni æana.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
