Synopsis: Should we support managed tourism, which seeks to maximize profit that will ultimately be exported to other parts of the world and subsequently be of little value to the people of Hawaii?
Aloha mai nö käkou e nä hoa mälama æäina. No käkou këia æäina, a na käkou nö hoæi ia e mälama. He hana nui naæe ia mälama æana inä he nui nä malihini e kipa mai ana i këlä lä me këia lä. Ua like ia me ka mälama æana i kekahi päæina nunui ma loko o ko käkou hale ponoæï iho nö. Nui nä hana e lawelawe ai ma ka hoæomäkaukau æana i ka hale, he hoæomaæemaæe ma mua a ma hope o ua päæina nei. Nui ka wai, ka uila, a me nä pono æë aæe e lilo ana i ia mau malihini i ka hoæohana æia. Hele a paæapü nä lumi o ka hale, a paæa pü nö hoæi me nä holoë a käkou o ka holo æana mai kahi küæono a kahi küæono aku o ka hale. A he mau mea hou aku kä käkou e uku ai no ka pono o ka poæe malihini, æo ia hoæi, nä hola hana a nä mäkaæi, nä kïnai ahi, nä koa kiaæi lähui, a pëlä wale aku. Pehea lä e pono ai käkou poæe küloko? E aho paha ka hoæëmi æana i ka heluna o nä malihini a käkou e hoæokipa mai ai. Aia nö paha ka pono æo ko käkou kamawae æana. E æae wale nö i kekahi e komo mai a e käpï i kekahi, a i loko nö o kona kü æana i ke aloha æole.
E hoæomanawanui mai, e nä makamaka, i koæu käpï æana i kauwahi helu ma luna o ko käkou wahi æatikala nei. æAæohe oæu mäkaukau loa i ia mähele æo ka makemakika, akä, he mea ia e hoæäkaaka ai i ka nui o ka pilikia. Wahi a ka Pacific Business News, he 9.6 miliona malihini i kipa mai i ko käkou paeæäina i loko o ka MH 2023, a he 7% ke emi æana o ia helu mai ka heluna nui o ka MH 2019, ma mua hoæi o ka maæi ahulau. Ma kahi ia o ka 800,000 i këlä me këia mahina. A æoiai he 1,435,138 ka heluna o ka poæe kupa æäina (resident) o Hawaiæi nei, he malihini ke 36% o ka poæe ma ko käkou paeæäina nei i këlä lä me këia lä. Hele a lëæï wale ka paeæäina, i ka nuæa nä malihini! A no ka nui o kä läkou kälä e hoæolilo ai ma æaneæi, makemake ke aupuni e hoæonui i ia heluna.
I ke kamaæilio æana me kekahi lälä kahiko o ke kenekoa mokuæäina, me Clayton Hee hoæi, e pili ana i këia æano hana a ke aupuni, ua häpai maila æo ia i kona manaæo kuhi no ia mea he Pringles, he kipi æuala kahiki. Ua kaulana ka Pringles i ka hoæopapa æia æana o käna mau kipi i loko o kekahi poho kiupe. Ua like a like këlä me këia kipi, a no laila, ua pili loa kekahi i kekahi, a pëlä hoæi i hoæonui æia ai nä kipi e komo ana i loko o ka poho hoæokahi. æO ka nui o nä æano hui kipi æuala æë aæe, e hoæokomo läkou i nä kipi i loko o kekahi æeke æea i æoi aku kona nui ma mua o ka poho Pringles, eia naæe, ua hapa mai ka heluna o nä kipi. Wahi a ke kenekoa Hee, pëlä nö ka hana a ke aupuni i ka hoæonui æana i nä malihini e hele mai ana i Hawaiæi nei. Eia kä läkou ke hoæonui nei i ka heluna o nä malihini e hele mai ana i ko käkou mau mokupuni liæiliæi nei. E manaæo ana paha nä luna aupuni ë, ke nui aæe nä malihini, e nui aæe ana ke kälä e loaæa mai ana i ka mokuæäina. Wahi a ke kenekoa Hee, ua halahü loa ia manaæo!
Eia hoæi ka mea æäpiki. æO ka nui o ia kälä i lawe æia maila e ka poæe malihini, æaæole ia he mea e küæonoæono ai nä kupa o Hawaiæi nei. æAæole hoæi e mälama æia ana ma Hawaiæi nei
Ke lawe æia aæela lae la lae lae
E nä hui käloaæa lae la lae lae
A lilo wale aæe lae la lae lae
I nä malihini lae la lae lae
A no laila, na läkou malihini nö ia e mälama iä läkou iho. æAæohe waiwai o ko käkou mälama æana i ka æoihana hoæomäkaæikaæi malihini.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.