Synopsis: In following the latest trends in farming techniques to teach our keiki, tendencies are to mix various media, amendments and organic nutrients to create the optimal soil to feed the crop. However, our küpuna show us through simple allegory that through clothing Papa- hänaumoku by extensive mulching, and mimicking the natural processes of the forest, we rebuild the systems that have sustained both the life and the modesty of our eldest ancestor.
æAuhea æoukou e nä hoa makamaka, nä kupa æaiau o ka æäina aloha. No ke aæo æana i nä keiki i ka mahiæai, nui nä wahi e loaæa mai ai ka nonanona æike no ke kanu æana i ka æai. I ka huli æana ma YouTube, höæike æia nä wikiö o nä æano like æole o ke kanu æana, e laæa nö ke kanu lälani, ke kanu poho æana, a me ke kïhäpai hoæi. æO kekahi mea i æike pinepine æia, æo ia hoæi ka hänai æana i ka mea kanu ma ka hoæopiha æana i ka mäkälua i nä pulu like æole, æo ia hoæi æo ka pulu koko maloæo æoe, ka pulu iwi wilia æoe, ka pauka pöhaku æoe, a pëlä aku. Maikaæi këia æano hana no ka mäla hale me ke kenikeni e küæai ai i nä lako. Akä, pehea lä e hana like ai ma ka mäla kula?
I ka MH 2020, i koæu wä i hoæomaka ai i ka papahana Hoæopulapula ma ke Kula Kiæekiæe O Nänäkuli, æo ia nö kahi pilikia nui aæu e nünë ana. Mahele mai ke poæokumu i kahi æäpana æäina (1 æeka me ka hapa) no mäkou e mahi aku ai. He æano pälahalaha ka nui o ia kula, me ka hiö iki ma ka ihona a hiki i ka palena. æEhä hiæohiæona nui o ua mäla nei: he æäina mänä, he æäina lepo paæa, he æäina wï, a he æäina kähihi hoæi i ka nahele i ka wä ua. Pehea e hoæomalu ai i nä mea kanu a me ka wai i ka pä nopu köæehaæeha mai a ka lä kapakahi o Waiæanae nei? Pehea e hoæowali ai i ka lepo inä he æeku wale ka hana a ka æöæö me he puaæa lä? Pehea lä e hoæomomona ai i ka lepo me nä lako ola o ka mea kanu? A pehea hoæi e pakele ai ka mäla i ke kähihi æia e ka nahele i ka wä nui o ka ua? Kolekole ka noæa i ka æölelo noæeau iö kikilo mai. Hahai nö ka ua i ka nahele.
E ka hoa heluhelu, e kau ka maka i ka nahele, i ka wao, i ka maæukele. He æäina ua ka nahele, he æäina nolu pë ka nahele, he æäina momona ka nahele, a he æäina uluwehi ka nahele. E hoæopili i ka ulu o ka nahele. Ulu nui nä kumu läæau like æole i ka nahele. Ulu nä kumu nui a kiæekiæe, ulu hoæi nä hua æai. æOluæolu ka æili i ka malu. Paæapü ka lepo i ka lau pulu. æAæohe wahi e waele ai. Pulu ka pulu i ka ua. æAæohe komo pulu koko! Ulu ka nahele i kona æai! Ma kahi kïpuka e pä ai ke kukuna lä, ma laila nö e kanu ai ke kanaka i kona æai.
Ua lilo nei kilo æana i mea haæawina kahua no mäkou – E käkua i ka päæü o Papahänaumoku. æAæole e hele kohana ke kupuna o käkou i ka lole æole! He päæü ka pulu! æO ka paæapü o ka lepo i ka lau pulu ka mua, æo ke kanu o ka nahele æai ka hope. Ola ka æai i ka momona o ka æäina, no laila æo kä mäkou haæawina nui æo ia hoæi ka hana pulu momona. Halihali a hoæomoe iho nä haumäna i pulu läæau mai kahi kihi a kahi kihi o ka mäla a paæapü hoæi ka lepo i ka moena pulu mäkolu. A laila, kanu läkou i nahele æai, me nä papa nahele hoæi.
æEhä makahiki o Hoæopulapula i ka lä 28 o Novemaba nei. æEhä hiæohiæona hoæi o ka mäla: he æäina küæonoæono i ka pulu, he æäina pulu i ka pulu, he æäina momona i ka pulu, a he æäina uluwehi i ka pulu. Nïele akula au i kahi kamaliæi – i käkua aha mäkou i ka päæü o Papahänaumoku? Pane maila ua kamaliæi nei – i hilahila æole ke kupuna o käkou.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
