Synopsis: The number of climate-related disasters that have occurred recently should, at the very least, dispel any notions that climate change is a hoax.
æAuhea æoukou e nä hoa heluhelu. Aia nö paha kekahi poæe hoa kanaka o käkou ke hoæomaloka nei i nä leo hölina o ka poæe akeakamai, no ka mähanahana mai hoæi o ko käkou poepoe honua nei, æaæole paha. Aloha nö käkou! Eia nö naæe ke æike pinepine æia nei nä hopena pöæino like æole e kupu mai ana mai æö a æö. He mau hopena ia e kupu mai ana ma muli o ke külana küplikiæi o ke aniau, a wahi a ka poæe æepekema näna e noiæi i ia kumuhana, i hewa nö iä käkou känaka, ma muli o ko käkou puhi nui æana i nä wäwahie möæalihaku (fossil fuels). æO ka nui o nä æano pöæino like æole a käkou e æike nei i këia mau lä, pehea lä e mau ai ko läkou lä hoæomaloka æana? Eia nö kä æoukou wahi mea käkau ke mahuæi iho nei i ke ake kälä a me ka puni hanohano paha. æO ka nui o ke kuko i ia mau mea, he mea ia e älai ai i ka æoiaæiæo. Auë! I ke alo nö hoæi ka æulu a hala!
Ma muli o ko käkou hoæohaumia æana i ka æäina, i ko käkou aliæi hoæi, eia ke pänaæi maila ua aliæi nei ma o ka hoæokuæu æana i kona mau hoæopaæi ma luna o käkou. æO ia hoæi, ma o ka pähili æana mai o ka makani, ka piæi æana mai o ka æilikai a kiæekiæe, ke eæe mai nö hoæi o ia kai i uka, ka hälanalana mai o ka wai o nä kahawai, ka noæä mau o nä æäina pämalö a pau mai i ke ahi, a me ia mea aku ia mea aku. E nä makamaka, ua puka akula kekahi mau moæolelo ma o Kauakükalahale i këia wä a käkou e æike nei i ka loli æana o ke aniau. æO ka wai hälana ma Aotearoa i Pepeluali, ka hölapu æana o ke ahi ma Lahaina he mau pule aku nei, ka pä æana o ka makani pähili ma Kaleponi, nä ahi ma Kanakä, a me ke käæili æia o ka wai o ke kahawai æo Colorado, ke kuæu o ka wai, a me ka waiho maloæo hähä æia o nä waha o ka poæe æöiwi o ia æäina. Aia nö ko käkou pono æo ka hulikua æana i ke ake kälä a me ka puni hanohano, a me ka mälama naæe i ko käkou aliæi, i ka æäina hoæi.
Ma hope o ka puka æana o nä moæolelo no Lahaina, kainö e emi mai ana ka menemene o ka lehulehu i ka poæe o Lahaina (a me kauwahi æë aæe hoæi o Maui), a pau mai ke kamaæilio æia o ko läkou külana küpilikiæi. A nalo ia moæolelo ma muli o ke kupu æana mai o nä moæolelo pöæino hou ma loko o ke kükala nühou. Eia kä, ma koæu nänä æana i nä känela nühou o æAmelika, e laæa æo CNN, ma loko o nä höæike no nä hopena æino a ka makani pähili ma Florida, nui nö nä æölelo hoæomanaæo no ka luku æia o Lahaina. æAæole nö i poina. A i loko nö o ka nui o ka hana (a me ka nui o nä makahiki) e pono ai kona kü hou æana he külanakauhale e noho hou æia e känaka, he mea nö ia e lana ai ka manaæo.
æEä e nä makamaka heluhelu, maliæa ua pohihihi këlä poæo manaæo e kau maila ma luna aæe nei. I æike æoukou, he mau manaæo ko ka hua æölelo “mähanahana”. æO kekahi, he æano pilopilo ia no ka pühiæu mai, a æo kekahi, he æano mehana, e like me ka mehana æana mai o ka honua, ke kumu hoæi i kupu mai ai këlä mau hopena i höæike æia aæela. æAæole au i hele kino aku i Lahaina ma ia wä mai i pau ai i ke ahi, eia naæe, ke kuhi nei au ua æano palahö ke honi aku. æAæole ia he palahö i hana æia e ka honua. He palahö naæe ia i hana æia e käkou känaka. A no laila, na käkou nö ia e höæaæala hou aæe.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.