Synopsis: The Titan seems to have been broken into bits and pieces and lost to the sea. Are its passengers somehow at fault?
Aloha mai käkou. Eia ke kukuæi liæiliæi mai nei ka lono no ka Titan, he mokuluæu æöhua i nalo aku nei ma loko o ka moana æAkelanika æÄkau i ka Läpule nei i hala. æO käna e hana ana ma ua moana nei, æo ia ka mäkaæikaæi aku i kahi moku kaulana loa a puni ka honua, æo ka Titanic hoæi, i piholo i lalo loa o ia moana i ka makahiki 1912. æO ua mokuluæu æöhua nei, æo ka Titan, he æelima äna æohua e halihali ana. A hala he hoæokahi wale nö hola me nä minuke he 45 ma hope o kona luæu æana i lalo o ka æili kai, ua nalo. æAæole naæe ia mau æöhua æo kona kumu e kapa æia nei i ka mokuluæu “æöhua”. Ma ka hopena o këia æatikala, e wehewehe æia ana ke kumu e kapa æole æia nei i ka mokuluæu wale nö. No ka manawa naæe, e höæike mua æia ka moæolelo e paæa nei i kä æoukou wahi mea käkau nei i këia kakahiaka (6/22/2023), no ka mea, æakahi nö a puka mai këia moæolelo i ka Läpule nei (6/18/2023), a ke loli nei nä mea i maopopo no këia moæolelo e like me ka loli æana o ke au o ka manawa.
æO ka häiki loa o ia mokuluæu æöhua, he noho æöpili hoæi kau ka hana! Eia mai nä inoa o nä æöhua æelima e noho paæapü ana i loko o kona käpena liæiliæi i kona wä i nalo ai. æO Stockton Rush kekahi. He æona biliona ia, a æo ia nö ka mea näna i hoæokumu i ka hui æo OceanGate Expeditions. æO ka hui hoæi ia näna i kükulu ka Titan, a æo Rush nö hoæi kona pailaka ma ia huakaæi e mäkaæikaæi ai i ka Titanic. æO Hamish Harding kekahi æöhua ma loko o ia mokuluæu æöhua. He kanaka kaulana ia i ka æimi loa æana i nä mea hou o ka lewa a me ka moana. æO kekahi hoæi, æo ia æo Paul-Henri Nargeolet, he kanaka kaulana i ka luæu kai a me kona nui æike no ka Titanic. æO ke koena o ka hui, æo ia nö kekahi mea æona biliona no Pakitana, nona ka inoa æo Shahzada Dawood, a me käna keiki käna æo Suleman Dawood.
æOiai he mokuluæu æöhua ka Titan näna e halihali ana i këia poæe i lalo o ka moana no ka mäkaæikaæi æana i ka Titanic, ua kapa æia ka Titan he “tourist sub”, me he mea lä, æaæohe ona kuleana koe ka mäkaæikaæi. æO kekahi manaæo i häpai æia, æo ia hoæi, he nui nä hemahema o ka Titan e emi ai kona külana palekana, e laæa ka lahilahi o kona kaæele. Wahi a ka moæolelo, he æelima wale nö æïniha kona mänoanoa a he lahilahi ia e hiki æole ai ke pale aku i ke kaumha o ka mïkä wai, he 50 – 60 kaukani paona e kaomi mai ana i ke kaæela. Aia nö kauwahi mea hou aku e haæohaæo ai ka noæonoæo a makaæu ai ka lehulehu. Ua nänä æole æia ia mau mea e Rush i kona hoæomäkaukau æana no këia luæu loa æana, a ua häpai æia mai ma mua e kekahi poæe. Noæu iho, ua æike æia këia mau hihia a ua luæu aku naæe këia poæe, me ka manaæo hoæi e loaæa mai ana kauwahi æikena hou. Ua æaæa æia hoæi ka luæu, a waiho æia ka hopohopo i ka hale! E mahalo æia ka poæe wiwo æole e æimi ana i nä æike hou. æAæole pau ka æike i ka æike æia!
Ma luna aæe nei o ke kolamu mua, ua häpai æia ka manaæo no këia hua æölelo hou, æo “mokuluæu æöhua”. æO kekahi æike hou i æöæili mai ma muli o këia hopena luæuluæu loa, æo ia hoæi, æaæole like ka “submarine” me ka “submersible”. Ma mua o ka nalo æana o ka Titan, æo ka hua æölelo “mokuluæu” wale nö kai loaæa. æO kekahi poæe hoæi, æaæole läkou i æike ë ua æokoæa ka mokuluæu a æokoæa ka mokuluæu æöhua. æO ka mokuluæu, e haæalele i kona awa kü nona iho, a e hoæi aku nö hoæi pëlä. æO ka mokuluæu æöhua naæe, æaæole i kapa æia pëlä no kona halihali æana i nä æöhua. æO ia ihola nö ka æöhua. Na kekahi moku nö æo ia e halihali aku a höæea i kona wahi e hoæoluæu æia ai, a i kona hoæihoæi æia aku i kona wahi e hoæolulu ai, he æöhua æo ia no kekahi moku. Pëlä ka æöhua o ke kaæa, ka moku, ka mokulele, a pëlä hoæi ka mokuluæu æöhua e holo ana ma luna o kahi moku nui.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
