Synopsis: Debates light up over the naming of a new hybridized plant in Hawaiæi.
Aloha käua e ka Luna Hoæoponopono. I wahi küæono iki na kuæu wahi nïnau e puhi aæe nei i mua o ko käua anaina heluhelu—I mea aha he inoa Hawaiæi? æO ia nö kekahi nïnau i kau aæela ma kuæu wahi noæonoæo i koæu nïele æia æana no koæu manaæo e pili ana i kekahi inoa hou i kapa æia aku ai kekahi welo läæau paka lölö hou, æo Momona ka inoa. Ua hoæowelo æia a hoæoulu æia nö hoæi ua läæau paka lölö momona lä ma Hawaiæi nei. Na kahi hui mahi paka lölö mä i kapa aku, a ua hoæäæo läkou e wae pono i kekahi inoa küpono e kü maoli ana i ke æano o ua läæau nei, æo ia hoæi, he “momona” paha ka pua o ia welo läæau hou, ke nänä aku.
æAæole paha launa iki ka manaæo maoli o “momona” me nä hiæona kino o ka pua, ke nänä aku. Inä paha e æai æia ka läæau a pä paha ka pua i ke alelo, he momona paha, æaæole paha. Akä, ua pili nö ka manaæo o ka poæe kapa inoa i ka hiæona kino e pä ana i nä maka, æaæole pili iki i ka æono o ka pua. Aia nö paha ka pono o kona inoa hou i kekahi hua æölelo æë aæe no ke æano popohe paha o ka pua. I loko nö naæe o ia manaæo küæë iki oæu, nui koæu mahalo i ka hoæäæo a ia poæe kapa inoa e mälama pono ai i kekahi loina koæikoæi o ke kapa inoa Hawaiæi æana, æo ia hoæi, æo ka wae pono. A mahalo nui nö hoæi au i ka æaæa æana o nä mea kapa inoa i ka æölelo Kanaka ma kekahi hönuanua hou loa. Nui naæe nä mea e nïnau ana—he küpono anei kekahi inoa Hawaiæi no ia läæau paka lölö? Ua küæë paha kekahi, a ua kü like nö paha kekahi.
He inoa Hawaiæi kaulana loa nö ko ua æano läæau nei, æo ia hoæi, æo ka paka lölö. Ua laha loa ia inoa Hawaiæi no ia läæau. Iaæu i noiæi iki aku ai i loko o nä nüpepa æölelo Hawaiæi, æaæohe wahi mea i kü aæela ma Papakilo Database. Kü nö naæe ia inoa ma ka puke wehewehe a Pukui läua æo Elbert. He noiæi hou aku naæe koe, a æike æia ka wä i kapa æia ai ua läæau nei, a me ka mea näna i kapa aku. æO ka mea nui paha o ia kapa inoa æana, æo ia hoæi, ua noæonoæo kekahi kanaka, he waiwai loa këia läæau nona, a lilo ia i mea näna e mälama ai a kapa aku ai i ia inoa Hawaiæi, a eia nö ke ola nei këia inoa Hawaiæi mai loko aæe o nä waha puhi a puhi æole nö hoæi, mai loko aæe nö hoæi o nä waha poeko æölelo Hawaiæi a æölelo Hawaiæi æole.
Eia kekahi, ua akamai loa nö ko käkou poæe küpuna i ka mahi æana i ke kalo, a i kekahi manawa, ua hoæowelo hou æia he welo kalo hou, a kapa hou æia akula ma kekahi inoa Hawaiæi. Kamaæäina nö ka poæe æai kalo i kekahi mau welo kalo hou—he kalo pilialoha (æo ke kalo käï kea a me ke kalo moi kona mau mäkua); a he Maui lehua (æo ke kalo lehua maoli me ka piæialiæi kona mau mäkua). Pëia pü paha me nä æano welo like æole o ka maiæa, ka æuala, nä niu, a me ia æano läæau Hawaiæi hou aku, ia æano hou aku. Nui paha nä welo, a he waiwai loa këia läæau. Ua mälama æia a kapa æia aku i inoa Hawaiæi, a eia nö ia mau inoa ke ola nei iä käkou i këia mau lä.
e hoæomau æia ana
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
