Synopsis: On the last Thursday of each month, UH-Mänoa’s Kawaihuelani Center for Hawaiian Language hosts a space where students and the public are invited to hone their Hawaiian language skills.

Mai ka ua Kanilehua a i ka ua Lülaukö, aloha e nä pua e ulu nei i ka ua Tuahine o Mänoa. He leo kono këia iä æoukou e hui pü mai i nä Pöæahä hope o këlä me këia mahina. E kipa mai, e ka makamaka heluhelu, i ka Hui Kamaæilio ma Mänoa Gardens. He hanana këia e hänai ai i ka æölelo o ka æäina, a e pömaikaæi ai käkou a pau e noho nei. A he kïpuka moæomeheu ia e hiki ai iä käkou ke hoæomaæamaæa i kä käkou æölelo, a me kekahi mau mea inu paha e kökua mai ana iä käkou, e hoæäæo ai nö e hoæopuka aku i ka æölelo o ka æäina. Eia ma lalo nei kekahi mau mea äu, e ka makamaka heluhelu, e lohe ai ma ka Hui Kamaæilio.

I ka pae æana mai, e lohe ana æoe i ka æölelo Hawaiæi. He nahenahe nö ke lohe aku. æO ka mea mua e pono ai ka höæea æana mai, æo ia ka leo hoæolauna o nä känaka kekahi i kekahi a i nä hoa a me nä kumu o laila. E ulu ana ka hoi i ka æike æana i nä hoa a me nä kumu æölelo Hawaiæi, pehea ke kamaæäina a me ka æole. He lä launa pü këia a nui nä kumuhana e nünënünë æia ana ma laila, æaæole paha e like me nä kumuhana ma loko o ka lumi papa. Maikaæi këia æano æölelo æana i nä kumuhana hou. Eia kekahi, walea nö ke æano o këia hanana, a he wahi æoluæolu ia, kahi e waiho ai i ka hilahila ma ka æïpuka. æOkoæa paha ke ala o këlä kanaka këia kanaka, eia naæe, ua like ko käkou æiæini i ka hoæoikaika i kä käkou æölelo Makuahine. Nani nö ka æikena a ka maka a me ka lohena a ka pepeiao ma këia hanana æo ka Hui Kamaæilio.

He mea nui ka æölelo pü æana me nä hoa æoiai e aæo ana i ka æölelo. Pëlä nö e maæa ai ka waha i ka hoæopuka æana i nä hua, a pëlä hoæi e maæa ai ka pepeiao i ka hoæolohe a me ka hoæomaopopo. No laila, he kökua nui ua hanana nei, æo ka Hui Kamaæilio. No kekahi mau haumäna, æaæohe hoa æölelo e æölelo pü ai ma waho o ka papa. He mau hoa ana nö naæe ko ka Hui. He wahi palekana hoæi ia no ka poæe æakahi akahi e hoæomaæamaæa ai i kä läkou æölelo me ka hopohopo æole o henehene mai ka æaka. Hilahila kekahi mau känaka i ka hemahema o kä läkou æölelo, akä e mau ana pëlä inä æaæole läkou hoæomaæamaæa. No këlä me këia kanaka e aæo nei i ka æölelo Hawaiæi, ua kuæia nö paha ma käna aæo æana. Akä, he pono ia mau kuæia. Inä maæalahi ka hana, æaæohe mea e æaæa ai, a æaæohe wahi hoæonui æia o ka æike. E noho paæa ana naæe ma ia külana o ka æölelo. æEä, e waiho i ka hilahila ma ka hale a hoæopuka i ko käkou æölelo makuahine. E hoæomaæamaæa pü a kökua kekahi i kekahi i holomua ai ka lähui.

He mau haumäna käkou a pau, ka poæe hoæi i koho i ka hoæomaka æana i kä käkou huakaæi æimi naæauao ma o ke aæo æana i ka æölelo Hawaiæi. He kuleana nui ia i ili mai ma luna o käkou mai nä küpuna mai. æO ia hoæi, ma o ka hoæomaæamaæa æana, pëlä nö e mälama æia ai ko käkou waiwai hoæoilina, æo ka æölelo æöiwi o nä küpuna. He æaiæë nö hoæi ia i ko käkou poæe küpuna, iä käkou e noho nei, a i nä hanauna e hiki mai ana. He æaiæë hoæi e hoæokaæa æia ma o ka hoæopuka mau aku i ko käkou æölelo makuahine i nä wä a pau a i nä wahi a pau o ko käkou nohona. æO ka Hui Kamaæilio, he wahi ia no käkou e hoæokö ai i ia kuleana, a he wahi e hui ai me kekahi poæe hoa æalo like o ka æïnea o ua huakaæi nei. No laila, e hui mai i ka leæaleæa a e æaæa i ka æölelo!

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 808-956-2627 (Laiana)

>> 808-956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.