Column: ‘O ‘oe a ‘o au, nalo ia mea
Synopsis: The consequences of being hardheaded can be harmful to others, but they remain forever with the hardheaded one.
I këia mau lä oæu e oæo nei, hele nö a æo ka hele wäwae wale nö ke æano o koæu hoæoikaika kino æana. I koæu wä uæi naæe, æo ka pöhïnaæi kaæu häæuki punahele, a no laila mai ka ikaika o ke kino. Ua hiki nö iaæu ke holo wikiwiki i ia mau lä, æo ia nö æoe æo ke kükini. æO ia hele nö a pau ka pono o ke kïkala hema. Ua loaæa au i kahi maæi hëhë, a aloha nö ia mau lä, ua hala. Ua hele a æeha loa æo loko o ke kïkala hema. I nänä mai ka hana o ke kauka, eia kä, ua pau ka pono o koæu iwi kä a aia kona pono æo ka hoæokomo æana i mea hou. Kaha æia koæu kïkala a wehe æia aæela. Ua hoæokomo æia kekahi panihakahaka no ke kïkala. He mea metala ia i piha i ka läæau pale mühune æino. æAæole o kaæe mai ka nui o ka pilikia ma ia hope mai. æAæole naæe e hihi, he moæolelo ia no kekahi wä.
I ia mau lä o ka hoæomanawanui æana i ke kaua æana o ka läæau me ka mühune æino, e hoæomanawanui pü ana i ka æoæi hele me nä läæau koæokoæo. Eia hou, e noho paæa ana au ma ka hale. I ia wä, hoæomaopopo ihola au ë æaæole ia æo ka mea e ola hou ai kuæu kino. No laila, i kekahi lä, æo ka manakä loa i ia æano nohona, ua hoæoholo ka æohana e hele i kekahi kiæiæoniæoni, æo ia hoæi, æo au, æo kaæu wahine, a æo kaæu muli loa. I ka höæea æana i ka hale kiæiæoniæoni, eia kä, he alapiæi ko laila! æAæole naæe e hihi. Ua manaæo au e piæi i ia alapiæi, nona nä æänuæu he æeono. Pane maila kaæu wahine, “Aia ka pono a æo kou kau æana ia ma luna o ka æeleweka no ka poæe æoæopa a kanikoæo hoæi.” Ua hilahila au æo ke kau æana ma luna o ia æeleweka liæiliæi i mua o ke äkea, a no laila, ua paæakikï akula nö au. æO ia mau æölelo aæoaæo a kaæu wahine, æo ia mau poæo paæakikï nö oæu. æÖlelo akula au, “æO käkou ke piæi pü aku i ke alapiæi,” a æo ia piæi akula nö a komo ana ma loko o ka lumi kiæiæoniæoni.
I ka pau æana o ia kiæiæoniæoni, æo ko mäkou puka akula nö ia, a i ka höæea æana i luna o ua alapiæi hoæokahi nei nö, æo ke koikoi hou maila nö ia o kaæu wahine e kau ma luna o ka æeleweka, æoiai e hopohopo nui ana këlä i ka ua mea æo ka palaha mai o kahi poæo paæakikï. Pane akula au, “æEä, ua aæo mai ka poæe haæihaæi iwi i ka piæi a me ka iho i ke alapiæi me nä koæokoæo,” a æo koæu iho akula nö ia. Aia nö kaæu wahine ma koæu æaoæao i koæu wä o ka hoæomaka æana e æökupe. æIke maila æo ia æo koæu hina æana, a æaæole nö a he wä, neæe maila i mua oæu, a kü ana mäua he alo huli aku a he alo huli mai, me ka manaæo hoæi e käohi mai i koæu nui kino i æole e palaha aku i ka papahele o lalo.
Aloha nö. I ia æökupe æana, æo koæu lele akula nö ia, æo ia nö æoe æo ka manu. A æo ka lele pü akula nö ia o kaæu wahine, ma lalo pono oæu. æO ia lele nö o mäua a palaha au ma luna o kona kino lahilahi. I nänä mai ka hana o ka poæe, nui ko läkou menemene mai i kahi keiki æo au. Piæi ka wela o kaæu wahine, he huhü nö a lohe mai i ke aæo, a æölelo maila, “Na wai kënä hüpö æo æoe?” æO ia hoæomaopopo æana mai nö ona iaæu no ia hana a hiki i këia lä. Eia mai au æo ka boy lä, a o Lapapalahuli lä! Ma hope o ia palahuli æana, pane maila kaæu keiki, “æÄlaæa, e Päpä! æO ia nö ka hopena o ka maliu æole mai i nä æölelo aæoaæo.” æEä, e ka makamaka, æo æoe a æo au, nalo ia mea.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
Don't miss out on what's happening!
Stay in touch with top news, as it happens, conveniently in your email inbox. It's FREE!
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.