Synopsis: The Miconia crenata, or the devil’s leaf, as I am calling it, is a noxious weed and was ranked in the top 100 invasive species of the world by the IUCN Invasive Species Specialist Group. Hopefully, this notoriety will convince homeowners to eradicate this rather elegant- looking plant.
Aloha mai käkou e oæu mau hoa æalo like i ka ua. æO ka nui o ka ua i këia kau wela, he kohu kau hoæoilo ke noæonoæo aæe. Aia paha ko æoukou hale noho ma kauwahi æäina o uka o ka æaoæao Koæolau, Oæahu, e like me koæu hale, a inä nö pëlä, eia nö ke noke nei ke kupu liæiliæi æana mai o nä ilo lau kiapolö ma æö a ma æaneæi. æO ua mea lä hoæi aæu e kapa nei i ka lau kiapolö, he ‘ehä ona maka. Ua æoi aku nö ma mua o nä maka æekolu o ke æö a ke kiapolö. Ua kapa æia kona inoa lähui ma o ka æölelo æepekema he Miconia crenata, a æo kekahi inoa ona, æo ia ke Clidemia hirta. Aia nö hoæi kekahi mau inoa kapakapa e hea æia nei, æo ia hoæi, he Soapbush kekahi a æo Kostner’s curse kekahi. Noæu iho, he kohu ka inoa lau kiapolö!
I ka noiæi æana pili i këia läæau, ua æike leæa æia kona æano haipilikia ke ulu mai a laha ma luna o ka æäina. æO kekahi pilikia nui, æo ia nö ka papaæu o kona mau aæa. æAæohe ona hoæopaæa pono i ka lepo, a he æaæaiawä koke æia a kahe aku i loko o nä kahawai a höæea loa aku i ke kai. Eia hou, no kona æano ulu wale, he naæi aku nö æo ia ma luna o nä läæau æöiwi, a hala he wä pökole, nalo ka æöiwi a kü mai ka malihini i ka moku. He ulu koke kona æano i nä wahi a pau e æeli iki æia ai ka lepo a palupalu ka æäina. Halihali wale æia mai nä æanoæano e ka makani a me nä manu paha, a komo aku i loko o ia mau lua i huæe æia ai ka lepo. æAæole nö a he wä, ulu aæe ka lau kiapolö a uhi æia nä mea a pau.
Eia hou kekahi manaæo i kupu mai ma loko o koæu noiæi æana. I loko nö o këlä mau makahiki he nui i hala aku nei, iaæu e hoæomaæemaæe ana i ka pä hale, he mea mau iaæu ka æulaæa æana i ka lau kiapolö ke æike æia kona kupu æana mai. Huki pau æia ke aæa me ka läæau a kïloi wale æia i ka ‘öpala. æO ka mea æäpiki, ua waiho palupalu æia ka lepo ma ia wahi, a ua kahe pü aku me ka wai o ka ua loku. Eia hou, ua lohe nö au, aia ka pono æo ke kïkï æana i ka läæau hoæomake nähelehele ma loko o ka lua e waiho ana ma kahi i huki æia ai ka lau kiapolö. Auë! æO ka hana æole ma mua, æo ia kä paha kona kumu i ulu hou mai ai ma laila!
E aho paha koæu maliu æana i ka æölelo a ka poæe i noiæi maoli i këia mea ulu. æAæole nö paha ia he mea ulu wale. E kökua æia æo ia e ka makani, a me nä manu näna e halihali mai i nä æanoæano, a e kökua pü æia hoæi e aæu ma o kaæu æulaæa æana a palupalu mai ka lepo. Wahi a nä poæe akamai i ka mälama mea kanu, ua hiki nö ke huki pau æia ka läæau me kona aæa (aia wale naæe a käohi æia koæu manaæo küæë æë paæa i ke kïkï läæau hoæomake nähelehele), inä e kïkï aku au i ia läæau make i loko o ia lua, kahi i kü ai ka lau kiapolö ma mua. æO ka mea e pono ai, æo ia ka æimi æana i läæau make e æino æole ai ka lepo.
Ua häpai æia ka inoa æepekema o ka lau kiapolö, æo ia hoæi æo Miconia crenata, i moho no nä läæau æino loa he hoæokahi haneli o ke ao nei. He mea maikaæi ke kuæi kona kaulana æino mai æö a æö o ko käkou paeæäina nei, a kïkï æia æo ia ma kona mau wahi e kupu ai. Pëlä nö paha e mau ai ke ola o ko Hawaiæi mau mea kanu æöiwi, a e make ai ia mau malihini æino.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
