Synopsis: In the district of Wailuku on Maui, the four waters of Waikapü, Wailuku, Waiehu, and Waiheæe flow. This area is home to great natural and cultural resources. Among the cultural resources are two heiau that sit adjacent to the Wailuku river, namely Pihanakalani and Halekiæi.
Ma loko o ka moku æo Wailuku, i Maui, aia nä wai æehä. He wahi pana ia, he wahi laulä hoæi, a he wahi koæikoæi no ka lähui Hawaiæi. Kahe nä kahawai æo Waikapü, æo Wailuku, æo Waiehu, a æo Waiheæe mai uka a kai, a he 45 MGD ka nui o ka wai e kahe ana i loko o ia mau kahawai. I ka wä kahiko, nui hewahewa nä muliwai a me nä loko wai, a lehulehu hoæi nä loæi kalo. æO ia hoæi, he 4,000 loæi kalo i mahi æia ma loko o 3,000 æeka i ka MH 1848. Nui nä æano like æole o ka æäina a me nä mea ola o ia æäina. He kumu wai æiæo nö. He manomano nä lähulu läæau, manu, mea kolo, iæa, a pëlä aku. Kü kilakila nö ka mauna æo Puæukukui, a he kumu wai æano nui ia e kahe ai ka wai i loko o nä wai æehä. He 387 æïniha ka ua kümakahiki e küloku mai ma luna o Puæukukui. Ua hänau æia æo Keöpuolani i Wailuku, a he wahi pana ia no nä aliæi. He kinikini nö nä heiau i kükulu æia no nä aliæi ma ua moku nei. æO Pihanakalani a me Halekiæi nö hoæi kekahi.
Aia ia mau heiau æelua ma kahi o 70 kapuaæi mai kaæe mai o ke kahawai æo Wailuku. æAæole æike pono æia ke aliæi näna i kükulu i ka heiau æo Pihanakalani. Wahi a kekahi poæe, ua kükulu æia e Kiæikewa (he aliæi kiæekiæe) i ka wä iä Kakae (ka makuakäne o Kahekili), æo ia ke aliæi o Maui komohana. A wahi hoæi a kekahi, ua kükulu æia no Kahekili ma muli o ka æölelo a ke kahuna æo Kaleopuæupuæu. Ua wänana æo ia i ke komo æino mai o nä püæali Hawaiæi. A ma ia hope mai, ua komo æino mai nö nä püæali a Kalaniopuæu, eia naæe, ua lilo ke eo iä Kahekili mä. He luakini æo Pihana, a hoæohana æia e Kamehameha I i wahi kïloi möhai, ma mua a ma hope o ke kaua kaulana æo Kepaniwai i ka MH 1790. Ua hoæolaæa hou æia æo Pihana (a me Halekiæi) e Liholiho ma hope o ka hala æana o Kamehameha I. Aia he luapaæü ma kahi o Pihana i hoæohana æia no ke kau æana i nä kupapaæu o nä mea möhai. æÖlelo æia, aia ka puka komo o kahi ana ma lalo o ia luapaæü, akä naæe, i këia wä, piha ka puka komo a me ka luapaæü i ka pöhaku.
Ma kai o Pihana, aia ka heiau æo Halekiæi. I ka wä iä Pihana i kükulu æia ai ma muli o ke kënä æana a Kihapiæilani, a Kahekili paha. A kü maila ua heiau nei, ua hoæokähiko æia kona mau pä pöhaku i nä kiæi. æÖlelo æia, i ka wä o ka hoæokähuli æia o ka hoæomana Hawaiæi kahiko, i ka MH 1819, hoæä æia ia mau kiæi i ke ahi ma muli o ke kauoha a Kaæahumanu. Eia naæe, ua pakele æelua kiæi i ka puhi æia, a ua kanu æia i kahi kïhäpai ma Paukükalo (i Wailuku) e kauwahi poæe i manaæoæiæo i ia hoæomana kahiko. Loaæa auaneæi ia mau kiæi æelua i kahi kanaka hulikoehana i ke kenekulia iwakälua. Ua kuni hapa æia, i mea e kü æole ai i nä akua Hawaiæi kamaæäina. æO ke kiæekiæe o ia mau kiæi, he æewalu kapuaæi a æoi. I këia manawa, hiki ke æike æia läua ma ka hale höæikeæike o Kamehameha.
He wahi pana ka moku æo Wailuku a puni. He lehulehu nö nä kumu waiwai külohelohe, nä hanana kuamoæo æölelo Hawaiæi, nä wahi moæomeheu koæikoæi, a pëlä aku. æO Pihanakalani a me Halekiæi, ua hiki ke kipa æia, a æike æia hoæi ka mana o nä aliæi a me nä küpuna o ka wä kahiko.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 808-956-2627 (Laiana)
>> 808-956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.