Synopsis: Fishtail palms are nice-looking trees but their fruit is toxic. If they touch the skin, the urge to scratch can be all-consuming. I can verify this based on personal experience.
Aloha mai käkou. Eia au ke käkau nei i këia kolamu, ke lana nei hoæi ka manaæo no ka hele lanakila æana i æö a i æaneæi me ka uhi æole æia o ka maka (ka waha hoæi a me ka ihu), inä nö ua kui hou piha æia i ka läæau pale Covid. Pëlä ka hoæolaha a ka CDC i ke kakahiaka nei (o ka P4 hoæi). Alia naæe e kü ka lau lama. He nui nö nä nïnau e koe nei no ka palekana a me ka æole o ka lehulehu i ka hana æana pëlä. Aia nö ka häæina i ka æike æia aku. Na ke au o ka manawa e höæike mai.
No këia kolamu naæe, e aho ka häpai æia mai o kahi mea æawahia æë aæe. æO ia nö ka läæau i kapa laulaha æia æo ka “fishtail palm” ma muli o ke æano o kona mau lau he kohu hiæu iæa ke æike aku. Ua kapa æia kona inoa æepekema laulä æo “caryota” (hua paæa), no ka mea, he hua paæa kona i loko o ka æiæo palupalu o kona pïæai. Ma loko o këia æatikala, e kapa æia ana he lau hiæu iæa. æO ka nui aku o nä æano päma æë aæe o ka honua nei, he lau kohu peæahi e like me ka loulu, a i æole he lau kohu hulu manu, e like me ka niu. æO këia æano läæau ka hapa iki o nä æano päma like æole o ka honua nei. æO kona inoa kikoæï hoæi, æo ia nö æo “caryota mitis” no ka manaæo haole æsoft nut’. æAno minamina ka lilo æana aku o ka inoa æo “caryota urens”, æo ia hoæi, ‘stinging nut’ i kekahi æano päma, no ka mea, he æawahia maoli nö ka pïæai o këia æano lau hiæu iæa ma koæu pä hale! He maneæo mai hoæi kau!
I loko nö o ka nui o koæu mau makahiki o ka hoæomaæemaæe pä hale æana, a me ka hana æana i loko o ka æoihana paæipaæi läæau, he nui nä lau hiæu iæa aæu i paæipaæi ai, a he maneæo æiæo nö ka hopena i nä manawa a pau. Kainö a æo ka hoæopä æana i nä maæawe liæiliæi o ke kumu, a i æole, ‘o ka hoæopä æana i nä lau ka mea e maneæo ai. Eia kä, aia i loko o nä pïæai kekahi mau hunahuna, he æano puna aæiaæi mäiki loa këia i kohu kukü, a näna e hou mai i ka æili, a e lilo ia hou æana mai, æo ia ke kumu e maneæo ai.
æO ka æawahia loa o kona pïæai, e makaæala nä keiki a me nä holoholona, o æai auaneæi i ia pïæai æawahia. Eia naæe, ua hiki nö ke æai æia kona hua, aia nö a wehe pau æia ka æiæo o waho a maæemaæe loa. Noæu iho, e hoæomanaæo au i ka æölelo a kekahi kupuna i aæoaæo mai ai no ka hoæokano æana i ka meaæai, æo ia hoæi, æo ka nui hewahewa o nä æai æono, he aha ke kumu e æai ai i ka mea æawahia? Pëlä nö koæu manaæo no ka æai æana i këia hua o ka lau hiæu iæa.
Aia nö paha ka pono æo ke kua æana i këia läæau. I loko o kona hoæouluwehi æana i ka æäina, a me kona ulu lupalupa æana ma koæu pä hale o uka o ka æaoæao Koæolau nei, kohu kiapolö æiæo nö këia pïæai näna e hoæouluhua maoli mai i kahi limahana hoæomaæemaæe pä hale nei, æo au. A no laila, ke manaæo nei au e kua aku i nä lau hiæu iæa a pau o ka pä hale a e kanu mai i kahi läæau hua æono a æeha æole o kona æohi æana.
Eia hou kekahi manaæo i loaæa mai ma ka noiæi æana. I höæailona ka lewalewa mai o nä pïæai no ka hopena o ia läæau. He mau makahiki paha koe a e popopo ana. æO ke ola hou, aia nö ia i nä keiki e ulu mai ana ma lalo ona! E kua æia paha?
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.