Synopsis: An inconvenient truth that has come to light is that many Native Hawaiian women and girls have gone missing or have been killed. This has led to the establishment of a task force to research the problem and to explore avenues for mitigation.
Aloha Lä Makuahine e nä hoa heluhelu o ka æölelo Hawaiæi. I wä maikaæi këia no käkou e hoæomanaæo ai i ka hana nui a nä wähine o ko käkou mau æohana a me ke kaiäulu holoæokoæa. Aia nö ke ola o ko käkou lähui kanaka a hoæomanawanui läkou i ka æeha kuakoko o ka hänau keiki æana! A he nui hou aku kä läkou mau hana hoæoluhi o ka lawelawe æana me ka hoæomanawanui a ahonui nö hoæi, i mea e æaeæoia ai ka nohona o käkou a pau. He mau hana ia i pau æole ka nui i ka helu æia. E mahalo æia nä makuähine a pau.
I këia wä e hoæomanaæo æia nei æo nä mäkuahine, he mea maikaæi ka noæonoæo i ka pono o nä wähine a pau, no ka mea, aia kekahi ke noho mäæewaæewa nei ma loko o nä külana küpilikiæi æinoæino o ke aloha æole. Ua haæalele i ka æohana a i ka æinoæino paha o ia nohona, a eia ke æaeæa hele wale nei nö i nä alanui. He nui ka helu o nä wähine i pepehi æia e kekahi kanaka i loko o ka æohana, a i nalo aku paha ma kahi e loaæa æole mai ai. A eia mai nö ka mea e luæuluæu loa ai ka naæau, he Hawaiæi ka hapa nui o ia poæe wähine, a he æöpiopio no hoæi ka hapa nui o läkou!
Eia naæe kahi mea e lana ai ka manaæo. He pila hou i häpai æia ma ka æAhaæölelo no ka hoæokumu æana i hui näna e noiæi i ke kumu e nalo nei a e make nei paha ia mau kaikamähine a mau wähine paha. E alakaæi pü æia ana këia hui e ka State Commission on the Status of Women a me OHA. æO kekahi hana nui, æo ia ka æohi æana i mau æike pili no këia mau wähine. Wahi a ke alakaæi o ua komikina nei, æo Khara Jabola-Carolus, æo ka loaæa æole o ia æike ka mea e huli kua æia ai ua hihia nei.
I këia wä, he käkaæikahi nä æike i loaæa mai no këia poæe wähine a kaikamähine paha, akä, ua æike æia ë he Hawaiæi ka hapa nui. æO kekahi mea æino loa, æo ia ka noho kalaæihi æana o nä wähine ma lalo o ka poæe pale känäwai näna läkou e küæai aku i kekahi poæe pale känäwai kahi e koikoi æia ai ko läkou hana æana ma ke æano hoæokamakama. He æino mai hoæi kau! Wahi a kekahi papahana noiæi, ma kahi o ke 64% o nä wähine a kaikamähine paha e küæai æia aku nei pëlä, he wahine Hawaiæi ia.
Pehea lä käkou e nä hoa Hawaiæi? He huli kua paha kä käkou hana? I mea nö paha ka huli kua æana i ua poæe wähine lä no käkou e haæaheo ai? æO ko käkou kü nänä wale aku nö i kekahi hoa kanaka i ka hoæomaæau æia mai, he hana ia e æike æia ai ko käkou æano laukönä a loko æino paha. æEä, he hoa kanaka ia no käkou. Pehea lä e huli kua ai i ko ia ala pono? æO këia poæe wähine naæe, aia nö i kahi æë. æAæole nö e æike æia ko läkou æeha, a no laila, æaæole nö e menemene æia ko läkou hopena æino. æO ka mea æike æole æia, kohu mea lä, ua hana æole æia. A æo ia ka mea e pakele ai käkou i ka leo koikoi o kahi luna æike hala e kökua aku i ia poæe wähine. Noæu iho, æaæole pëlä ka hana a nä küpuna. He nänä nö i ke kanaka nui a me ke kanaka iki! E ao käkou a e mälama nö i nä wähine a pau.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
