Synopsis: Revitalizing Hawaiian means maintaining the connection to its traditional ways of speaking while creating new speakers out of a population of English speakers. We must seek traditional Hawaiian ways to accomodate our current linguistic needs.
Aloha mai nö käkou e nä hoa kanaka e külia nei i ka hoæöla æölelo kanaka. I ala hoæi ia e laha ai ko käkou mau manaæo mai æö a æö o ke kaiäulu a mai këlä hanauna a këia hanauna. E æole ia æölelo, ola ia pilina. A no laila, eia mai kekahi nïnau wähi püniu a käkou e nalu ai. Aia lä i hea ka pono o kä käkou æölelo ma këia hope aku? Aia nö paha ia i ka mälama æia o ke külana mïkololohua o kauwahi känaka ma nä wahi käkaæikahi wale nö, a i æole ia, aia paha i ka laha æana ma nä wahi a pau, me ke æano kaiaka naæe a hapa mai o kona paæa?
æO ka poæe e käkoæo ana i ka æaoæao poeko, æaæole nö paha e hiki ke hoæomanawanui i ka æüæü mai o ka leo o ka mea æakahi akahi. He ili aku paha ia hemahema ma luna o ka hoa walaæau, a ma laila aku i nä känaka æë aæe o ke kaiäulu. æAæohe wahi æalo æia o ia æano laha æana, no ka mea, æo ia ke æano o känaka. He hoæopili aku a hoæopili mai. æO ka mea hemahema, æaæole nö æo ia e æike i ia hemahema, a æaæohe nö paha ona nänä. He hopena æino ia no ka mea e külia nei i ke külana poeko. Ua pohö käna hana nui i ka hoæoikaika æölelo.æO ka mea häwäwä naæe, æaæole nö e lawa kona æike e hoæomaopopo ai i kona æano häwäwä, a mahalo ai paha i ka æike o ka poeko.
Ua æikea ke æano o käkou känaka, he hoæopilipili aku a hoæopilipili mai ma loko o ke kükäkükä æana, me ka hoæomaopopo æole iho i kä käkou hana æana pëlä. I kamaæilio mai auaneæi ka mea poeko i kekahi hoa æakahi akahi, e hapa mai ana ko ia ala poeko a e piæi ana ka poeko o ia nei. He neæeneæe mai nö ke æano o kä läua æölelo æana a hapa mai ka wehena. Pëlä nö e kaæa ai ka manaæo o kekahi a ili aku i ka hoæomaopopo æana o kekahi.
Ma kekahi æaoæao o ia nïnau e kau maila i luna o ke poæo manaæo, aia kekahi poæe ke käkoæo nei i kona laha æana i ka loa a me ka laulä o ko käkou kaiäulu, pehea kona ikaika a ikaika æole paha. Ke manaæo nei paha läkou aia ke ola o ka ‘ölelo a hoæopuka æia e nä känaka a pau a ma nä wahi a pau o ke kaiäulu. A æoiai ke hoæöla hou æia nei ka æölelo Hawaiæi ma hope o kona naæi æia mai e ka æölelo haole, eia ke æike æia nei ka hoæoili laulä æia o nä külana mäkaukau like æole o kona poæe æölelo, mai ka poeko nö a ka häwäwä. Mea æole ia hemahema, no ka mea, aia ke ola i ka laha loa æana ma nä wahi a pau a me nä wä a pau.
Noæu iho, ke æike nei au i ka maikaæi o nä æaoæao æelua. He mea nui ka poeko a me ka mïkololohua. Inä naæe he koina ia, e liæiliæi wale ana nö ke kaiäulu æölelo Hawaiæi, a e mau ana ke kü æana o ka æölelo haole i ka moku. Ma ka æaoæao e paipai nei i ka hoæolaha æia o ka æölelo ma waena o ka lehulehu, ma nä wahi a pau, a i nä manawa a pau, maliæa o komo nui mai ka pilina æölelo haole, ka puana haole, ke kuana æike haole, a lilo hoæi ka æölelo Hawaiæi i wahi e puka wale ai nö nä manaæo haole ma o nä huaæölelo Hawaiæi.
E aho ka hoæonui æia o ka poæe æölelo Hawaiæi me ka mälama pü æia o ke æano Hawaiæi o kona hoæopuka æia æana. Aia ka pono æo ka paipai æana i nä känaka a pau e æimi mau aku i ka æike hou. Mai nö a manaæo mai ua lawa!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.